Kaavailta kiinnosti yli 100 puistolalaista rukoushuoneella Puistolantie 1:ssä.
Antti Varkemaa ja Mimmi Koriseva pohjustivat kaupungin edustajina kaavoitusmuutoksia ja vastasivat asukaskysymyksiin.
Puistolan Esikoislestadiolaisten rukoushuone kokosi yli 100 puistolalaista aluetta koskevaan kaavailtaan. Pientalovaltaiseen Puistolaan suunnitellut kerrostalot ja rakennustehokkuuksien nostot ovat yllättäneet asukkaat ja nostattaneet tunteitakin.
Rukoushuoneen kaavaillassa vallitsi kuitenkin sopuisa ilmapiiri asiantuntijoiden avatessa kaavaratkaisuja ja vastatessa asukaskysymyksiin. Kaupungin asiantuntemusta edustivat arkkitehti Mimmi Koriseva ja yksikön päällikkö Antti Varkemaa. Puistola-seuran varapuheenjohtaja Lauri Haapanen juonsi napakasti tilaisuuden kiittäen rukoushuoneen saamista kaavaillan toteutuspaikaksi.
Tilaisuudessa selvitettiin neljää paljon puhuttanutta kaavamuutosta. Aikeet Puistolan asemanseudun Simakujan ja Raidepolun omakotitalotonttien muuttamisesta kerrostalotonteiksi oli ykkösaihe. Mimmi Koriseva kertoi, että asemanseudun asemakaavamuutos tehdään vain maanomistajien hakemuksesta ja jokainen tontti käsitellään erikseen. Hän korosti, että tämä vaatii useiden tontinomistajien yhteistyötä.
Yhdelle omakotitalotontille ei kerrostaloa voi rakentaa. Tontinomistajien on kustannuksellaan tehtävä kaupungille viitesuunnitelma, jonka jälkeen voidaan hakea asemakaavamuutosta. Rakennustehokkuus olisi asemakorttelissa 1.0 – 1.6, joka mahdollistaisi 3-6-kerroksisten talojen rakentamisen.
-Kaavamuutos tehdään vain niille tontinomistajille, jotka sitä haluavat. Asemakaavan muutos kestää kaksi, kolme vuotta, pelkisti Koriseva.
Antti Varkemaa vastasi Lauri Haapasen kysymykseen, voiko tontinomistaja jättää käyttämättä rakennusoikeutta? -Ei ole pakko käyttää kaikkea rakennusoikeutta. Ehkä tulevaisuudessa pientaloalueiden kaavoja tullaan käsittelemään laajemmin, ei yksi kerrallaan, infosi Varkemaa.
Kysyttiin myös, nouseeko kiinteistövero, jos ei hae kaavamuutosta?
Varkemaan vastaus oli yksiselitteinen, vero ei tällöin nouse tontin kohdalla. Selväksi tuli, että Puistolan tehokkuuksien nostamisaikeet pohjautuvat vuonna 2016 demokraattisesti päätettyyn yleiskaavaan, jonka henki oli mahdollistaa kaupungin kasvua tulevaisuudessa muun muassa radanvarsiseudulla.
Yleiskaavan 100 x 100 metrin pikselit hahmottivat myös tehokkuuden nostoja Puistolantorin ja aseman välille. Tälle alueelle tehokkuusluku olisi 0.4-1.2, joka mahdollistaisi 2-5-kerroksisia taloja, joissa liki puolet olisi oltava kokoa 3 huonetta ja keittiö.
Illan aikana todettiin myös vähin äänin Puistolantien ja Koudantien kulmauksessa olevan vanhustentalon kaavamuutos. Puistolantie 6:teen aiottua 4-kerroksisuutta on madallettu yhdellä kerroksella.
Kaavayleisö sai myös katsella hienoja kuvia siitä, miten Puistolantie 1:den rukoushuoneen tontti muuttuu kuuden kerrostalon tyyssijaksi. Pentti Nuutinen kertoi Esikoislestadiolaisten edustajana, että heidän rukoushuoneensa on käynyt ahtaaksi. Tarvitaan suurempi rukoushuone. Moni paikalla ollut hämmästeli lähtiessään kuinka hienossa kunnossa oleva vuoinna 1980 rakennuttu rukoushuone joutuu purettavaksi. Heimo Laaksonen
