Kiitotienkortteleiden alue sijaitsee keskeisesti Malminkentän alueella. Kaavamuutosaluetta on pienennetty alueen luoteisnurkassa osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheen jälkeen rajaamalla Auertien länsipuolinen osa Malminkaaresta pois kaavamuutosalueesta.
Lännessä ja lounaassa alue rajautuu Sunnuntaipalstojen ja Nallenmäen pientaloalueisiin. Pohjoisessa alue ulottuu Fallkullan tilan eteläreunalle sisältäen osan Malminkaaresta. Muilta osin alue rajautuu vielä rakentamattomiin entisen Malmin lentokentän alueisiin. Idässä rajana on Ensimmäinen kiitotie, etelässä suunnitellut Nallenrinteen ja Lentoasemankortteleiden alueet ja lännessä, Sunnuntaipalstojen välissä, Sunnuntaikortteleiden alue. Alueen asemakaava pysyy ennallaan. Kaavaratkaisu mahdollistaa monimuotoisen kaupunkimaisen asuinalueen rakentamisen noin 9 000 asukkaalle.
Kaavaratkaisulla muodostetaan edellytykset Kiitotiekortteleiden asuntojen, palveluiden, katujen ja puistoalueiden rakentamiselle. Tavoitteena on toiminnoiltaan sekoittunut, elävä, monimuotoinen ja omaleimainen joukkoliikenteeseen tukeutuva alue, jonne sijoittuvat asumisen lisäksi Malminkentän keskeisimmät liike- ja palvelutilat. Asemakaavassa ratkaistaan alueen läpi kulkevan Viikin-Malmin pikaraitiotien linjaus sekä keskustan raitiotiepysäkin sijoitus. Suunnittelualueelle sijoittuu myös merkittävä osa Malminkentän alueen keskeisestä Lentoasemanpuistosta.
Kiitoteistä muodostetaan alueen julkisia ulkotiloja, jotka on rajattu jalankululle ja pyöräilylle. Myös raitiotie on linjattu alueen läpi neljättä ja toista kiitotietä pitkin. Muu liikenne Kiitotienkortteleiden läpi Ilmasillantieltä Pikitehtaankadulle ja edelleen Malminkaarelle ohjataan kokoojakadulle, jonka taitteinen linjaus erottaa sen ilmeen kiitotiealueista. Kokoojakadut jatkavat Ilmasillantielle ja Pikitehtaankadulle suunniteltua vehreää ilmettä puuriveineen. Tonttikadut muodostavat alueelle kaksi kehämäistä lenkkiä, joiden kautta liikenne ohjataan kortteleihin ja alueen pysäköintitaloihin. Tonttikadut suunnitellaan ilmeeltään pienimittakaavaisiksi ja ne katkeavat käännöksissään aukiomaisiksi jaetuiksi tiloiksi, joissa ensisijaisuus on jalankululla ja pyöräilyllä. Nämä monimuotoiset aukiotilat toimisivat myös naapuruston keskeisinä kokoavina tiloina.
Suunnittelualueelle sijoittuu myös suuri osuus Lentoasemanpuistosta, joka muodostaa keskeisen osan koko Malminkentän aluetta yhdistävää uutta laajaa puistoverkostoa. Se kytkee alueen ympäristöönsä ja tarjoaisi myös lähiympäristön asukkaille monipuolisia virkistysmahdollisuuksia. Puiston maisema-arkkitehtuurikilpailun voittajaehdotuksen pohjalta laadittu yleissuunnitelma toimii kaavaratkaisun lähtökohtana. Pysäköinti sijoittuu alueella keskitetysti pysäköintilaitoksiin. Niihin sijoitetaan pysäköinnin lisäksi myös muita toimintoja kuten liike- ja palvelutiloja tai alueen yhteistiloja, jolla parannetaan pysäköintitalojen liittyvyyttä kaupunkiympäristöön. Suunnittelualueen pinta-ala on 370 037 m². Asuinkerrosalan lisäys on 372 700 k-m². Toimitilakerrosalan lisäys on 5 000 k-m².
Kaavaratkaisu lisää autoliikennettä alueen kaduilla noin 10 000 ajoneuvolla vuorokaudessa. Alueelle on tehty liikenne-ennuste,jonka perusteella liikennemäärän arvioidaan olevan Ilmasillantien jatkeella noin 10 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, Pikitehtaankadulla noin 8 000 ajoneuvoa vuorokaudessa ja Pikitehtaankadun ja Malminkaaren välisellä paikallisella kokoojakalla noin 4 000 ajoneuvoa vuorokaudessa siinä vaiheessa, kun koko Malminkentän alue on rakennettu Asemakaavan muutos on nähtävillä 4.10. saakka verkkosivuilla ja Malmin kirjastossa. Mielipiteitä saa esittää 4.10. saakka kaupungin kirjaamoon.