Vuodet ja vuosikymmenet vierivät – Lucinan henki säilyy

Tunnelmaa aulassa Huikan 125 vuotta juhlistavissa avoimissa ovissa.
Helsingin Uusi yhteiskoulu 125 vuotta

Jälleennäkemisen iloa, lämpimiä halauksia, kuulumisten vaihtoa, mukavia muistoja ja hauskoja tarinoita. Tätä kaikkea koettiin, kun koulun entiset opettajat ja oppilaat tapasivat toisiaan Helsingin Uuden yhteiskoulun avoimissa ovissa.

Viikonloppuisin koulun rakennukset ovat yleensä tyhjiä ja hiljaisia, mutta lauantaina 31.8. koulu oli täynnä väkeä. Paikalle oli saapunut lähes 300 koulun entistä opettajaa ja oppilasta tapaamaan toisiaan. Mukana oli myös koulun nykyistä väkeä, mutta ovet olivat avoinna erityisesti heille, jotka ovat jättäneet Huikan valmistuttuaan, jäätyään eläkkeelle tai siirryttyään työskentelemään muualla.

Sarastus-lehden sivut olivat mielenkiintoista luettavaa.

Koulun käytävillä oli esillä koulun Sarastus-lehden vanhoja kansikuvia ja juttuja. Niitä tutkittiin ja luettiin innokkaasti. Luokissa vanhojen luokkakuvien ympärillä kävi kuhina, kun pohdittiin, mitä entisille luokkakavereille mahtaa kuulua ja naureskeltiin omille hius- ja pukeutumistyyleille. Ryhmänohjaajia ja opettajia muisteltiin lämmöllä.

Tapahtumaa varten koulun luokkahuoneet oli merkitty vuosikymmenittäin 1950-luvulta alkaen, jotta samaan aikaan koulun käytäviä kulkeneet opettajat ja oppilaat löytäisivät helpommin toisensa. Monet olivat hämmästyttävänkin samannäköisiä kuin vuosikymmenet sitten ja tunnistaminen oli helppoa. Silti etenkin oppilaat olivat saattaneet aikuistuttuaan muuttua paljonkin.

Suuri osa luokkatiloista on edelleen entisellä paikallaan, mutta kaikki eivät olleet nähneet vuonna 1989 valmistunutta C-rakennusta, tai A-talon upeaa lasiaulaa. Ihmeteltävää riitti, vaikka rakenteilla olevaan D-taloon ei vielä päästykään tutustumaan. Se valmistuu loppuvuodesta.

Kirjastossa peruskoulun englantipainotteiset ryhmät pitivät kahviota kattaakseen tulevan Englannin matkan kuluja. Kahvittelun lomassa sai nauttia upeista musiikkiesityksistä, sillä kirjastoa vastapäätä oli rakennettu esiintymislava. Esityksistä vastasivat koulun nykyiset opettajat ja yksi entinen opiskelija, joka esittää omia kappaleitaan.
Huikka on ylpeä sekä nykyisistä että entisistä lahjakkuuksistaan.
Lucina Hagmanin patsas oli saanut kukkaseppeleen.

Tapahtuman lähestyessä loppuaan käytävillä ja koulun pihalla saattoi kohdata hyväntuulisia porukoita aikeissa jatkaa kuulumisten vaihtoa jossain lähistön ravintolassa. Aurinkokin tuli sopivasti esiin sateisen aamun jälkeen, ja toi mieleen ajatuksen koulun perustajasta Lucina Hagmanista hymyilemässä hyväksyvästi pilven reunalla. 125-vuotias Helsingin Uusi yhteiskoulu on uudistunut monella tapaa perustajansa arvoja unohtamatta.

Teija Loponen
Pohjateksti Huikka

Edellinen artikkeliMiljoonan euron sisäilmaremontti Suutarinkylän peruskouluun
Seuraava artikkeliKoillisessa nuoret äänestivät ahkerimmin