Nepsytietous osaksi nuorisotyötä
-Ongelma ei ole lapsi, joka ei yllä raamiin, vaan raami, johon kaikki eivät yllä. Näin ajattelevat Malmin seurakunnan nuorisotyötä tekevät ammattilaiset.
Moni lapsi ja nuori kokee vaikeuksia keskittymisessä ja jaksamisessa sekä kuormittuu henkiseti ryhmätilanteissa. Seurakunnassa heitä halutaan tukea, oli taustalla jonkinlainen diagnoosi, lääketieteellisiä tutkimuksia tai ei. Ripariakaan ei tarvitse jättää väliin, vaikka leirielämä ei tuntuisi omalta. Silloin valintana voi olla pienryhmäripari. Ne ovatkin kasvattaneet suosiotaan.
-Riparilla jotkut nuoret voivat kuormittua selvästi siitä, ettei ole tarpeeksi taukoja, tai että ei ole selkeitä ohjeita. Tällaisten asioiden parantamisesta hyötyvät ihan kaikki, kuvaa nuorisotyönohjaaja Sini Jukkala.
Leirimuotoinen ripari on esimerkki tilanteesta, joka vaatii paljon sopeutumista ja uusiin sosiaalisiin tilanteisiin mukautumista. Kyky siihen voi vaihdella persoonan, elämänkokemusten, tottumusten ja tilanteen mukaan.
Malmin seurakunnan nuorisotyönohjaajat Heidi Granström ja Sini Jukkala kiinnostuivat työssään erilaisten nuorten jaksamisesta ja hankkivat koulutuksen kautta lisätietoa neuropsykiatrisista haasteista ja nepsynuorten tukemisesta. He valmistuivat ratkaisukeskeisen neuropsykiarisen valmentajan koulutuksesta ja uskovat, että jokaista nuorta voi ja pitää tukea sellaisena kuin hän on. Granströmin ja Jukkalan mukaan kiinnostus neuropsykiatrisia asioita kohtaan kasvaa seurakunnissa. Lisäksi kurssilla opiskeli muun muassa erityisopettajia ja kuraattoreita. Koulutukseen kuului myös yksilövalmennus, jonka valmennettavan Jukkala ja Granström löysivät molemmat koulujen kautta. Lisäksi he ovat vetäneet ryhmävalmennusta ala-asteikäisille koulun tiloissa.
-Nepsypiirteiset nuoret saavat paljon negatiivista palautetta arjessa. Valmentaja sen sijaan palkitsee pienistä onnistumisista. Sekä ryhmän kanssa että valmennettavien kanssa puhuttiin käytännön tavoitteista, kuten kouluun lähtemisestä, sekä keskittymiseen ja tunteiden säätelyyn liittyvistä tilanteista. Tarkoitus on löytää itsestä vahvuuksia ja hyviä asioita. Ratkaisukeskeisyys tulee esiin siten, että tavoitteet ovat saavutettavia ja lapsen tai nuoren itse asettamia, Granström kertoo. Moni lapsi ja nuori tarvisee taukoja, latautumishetkiä, ettei kuppi mene nurin. Sen tarpeen tunnistaminen itsessään on jo hyvä.
-Minusta on hienoa, että seurakunnassa on haluttu panostaa tähän. Tämä on ollut itselleni iso juttu ja uskon, että meillä on tämän myötä entistä enemmän annettavaa myös ammatillisissa yhteistyökuvioissa, Jukkala toteaa.
Neuropsykiatrisiin asioihin liittyvät kysymykset ovat kuuluneet kauan erityisnuorisotyöhön kiinnitetyn Granströmin työnkuvaan. Hän on hankkinut myös mielenterveys- ja päihdetyön täydennyskoulutusta hiljattain.
-Koulutuksen ei ole tarkoitus hyödyttää vain meitä työssämme, vaan voimme tuoda niitä näkökulmia seurakunnan nuorisotyöhön laajemminkin, huomauttaa Granström. Malmin seurakunta tekee paljon yhteistyötä myös alueen muiden nuorisotoimijoiden, kuten koulujen ja kaupungin nuorisotyön kanssa. Yhteistyökuvioiden kautta seurakunnan työntekijöillä on mahdollista tukea sekä nuoria että muita kasvatustyötä tekeviä. -Oli nuorella diagnoosia tai ei, niin jos piirteet viittaavat nepsyjuttuihin on tärkeintä se, että hän tietää olevansa tärkeä ja arvokas. Jokaisella on omat vahvuutensa, tuen tarpeensa ja persoonansa, Jukkala sanoo.
Teija Loponen
Alkuperäinen teksti Salla Ranta, Malmin seurakunta