Jakomäen lampien suunnitelmat etenevät

Kuvis Jakomäki tulee saamaan tänne virallisen uimarannan. Kuva Teija Loponen
Jakomäen tulevalle uimarannalle on suunniteltu huoltorakennus pukusuojilla ja wc-, suihkutiloilla, ulkosuihku, kuntoilupaikka, piknikpöydät ja penkit sekä pyöräpysäköintiä. Lisäksi varaudutaan mahdollisen talviuintilaiturin toteutukseen.

Helsinki laatii yhteistyössä Vantaan kanssa Jakomäessä ja Vaaralassa sijaitsevien lampien ympäristön puistosuunnitelmaa. Helsingin suunnittelualue kulkee nimellä Jakomäen lammen puistometsä. Kaupunkien rajalle varataan tila kahdelle kioskille. Myös liikkuville kioskeille on tutkittu paikkoja.

Uimarantojen väliselle nurmialueelle tulee piknikpöytiä ja molempien kaupunkien uimarantojen läheisyydestä varataan paikat grillipaikkaa varten.

Yleiskaavaan on merkitty viheryhteys lampien alueelta Jakomäen läpi. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa lähikeskusta-alueeseen sekä suunniteltuun pikaraitiotiehen, lännessä Somerikkotiehen, pohjoisessa Kuussillantiehen, koillisessa ja idässä Vantaan rajaan ja Vaaralaan kuuluviin lähivirkistys- ja urheilu- ja virkistyspalveluiden alueisiin sekä etelässä Slåttmossenin luonnonsuojelualueeseen. Somerikkotiellä on voimassa oleva katusuunnitelma, johon puistosuunnitelma-alue liittyy. Suunnittelualue on osa Viikki-Kivikko vihersormea. Hiekkakuopat ja niiden suunnittelu ja rakentaminen virkistyskäyttöön on yksi vihersormen tärkeimmistä kehittämiskohteista.

Alueella on neljä pohjavesilampea, jotka ovat syntyneet maa-ainesoton seurauksena ja muotoiltu 80-luvulla nykyiseen muotoonsa. Yksi lammista sijaitsee Helsingin suunnittelualueella (Rutikka) ja kolme Vantaan puolella (Vaaralanlammet). Nimistötoimikunta esittänyt alueelle nimiksi: Jakomäen uimaranta – Jakobacka badstrand, Rutikanpolku – Rutikkastigen ja Rutikka, lampi. Lampia on jo vuosia käytetty uimapaikkana, mutta niissä ole tällä hetkellä turvallista uida. Helsingin puolella sijaitseva lampi, Rutikka sekä Vantaan eteläisin lampi suunnitellaan ihmisten uimakäyttöön. Pohjoisia lampia hoidetaan luonnontilaisina niiden luontoarvojen takia. Alueen siistiminen ja uimarantojen virallistaminen tehdään, jotta se olisi käyttäjälle turvallisempi ja nykyinen ei toivottu toiminta saataisiin loppumaan.

Alueen luontoarvot huomioidaan suunnittelussa muun muassa ohjaamalla kulutusta. Slåttmossenin suo on Helsingin ainoa tyypillinen keidassuo. Eteläosassa on lisäksi silmälläpidettävä luontotyyppi: Isovarpuräme. Slåttmossenin suoalue on lisäksi geologisesti arvokas rahkaturvekerrostuma. Rutikan ympäristö on luokiteltu matelija- ja sammakkoeläinkohteeksi, joka on paikallisesti arvokas. Se on myös luokiteltu Siniverkoston 2022 arvoalueeksi, luonnontilaiset tai sen kaltaiset lammet. Suunnittelualue on suurelta osin lisäksi paikallisesti tärkeä lepakkoalue, jossa viihtyy pohjanlepakko. Lammen ympäristö on tärkeä linnustokohde, jossa pesimälinnustona on rantasipi, sirittäjä ja mahdollisesti mustakurkku-uikku.

Tuleva virkistysalueen ja Slåttmossenin luonnonsuojelualueen kävijöitä palveleva pysäköintialue sijoittuu Somerikkotien ja nykyisen koira-aitauksen isojen koirien aitauksen väliin kadun suuntaisesti. Pysäköintipaikkoja on 39 kpl. Alueen pohjoispuolelle on merkitty alue, jolle pysäköintiä voi tulevaisuudessa laajentaa 14 autopaikalla. Pysäköintialue tullaan auraamaan vain osittain ja loppuosaa käytetään pysäköintialueen lumen läjitysalueena. Nykyisen koira-aitauksen isojen koirien puolta on hieman pienennetty ja pienten koirien puoli siirretty pysäköintialueen alta isojen koirien aitauksen eteläpuolelle. Aitauksille rakennetaan uudet sisääntuloalueet sekä kalusteet ja varusteet uusitaan.

Puiston pääreitti kulkee länsi-itäsuuntaisesti Somerikkotien kiertoliittymästä Rutikanpolkua pitkin uimarannoille ja jatkuu Vantaan puolella Tilustielle ja tulevalle pikaraitiotielle idässä. Reitti toimii uimarantojen pelastus- sekä huoltoreittinä. Puistoreitit rauhoitetaan luvattomalta ajolta niiden alkuun sijoitettavilla ajoesteillä. Lammen itäreunalle, jossa ranta on loiva ja kostea, sijoitetaan pitkospuumainen kulkutasanne. Etelämpänä rannan luiskat ovat jyrkät ja kulku mahdollistetaan sovittamalla rinteeseen puurakenteinen kulku- ja istuskelutasanne, joka on osittain porrastettu mukailemaan jyrkkiä maastonmuotoja. Uimarannan näkyvyyttä parannetaan harventamalla rantojen puustoa.

Pyörätelineitä sijoitetaan sekä lammen pohjois- että eteläpuolelle. Alueen lounaiskulmaan on lisätty pyöräpaikkoja koirapuistossa ja Slåttmossenin luontopolulla kävijöille. Helsingin suunnittelualueella on yhteensä 38 pyöräpaikkaa. Kuntoilupaikalle asennetaan kehonpainoharjoitteluun tarkoitetut välineet. Vantaan puolen kuntoilupaikalle asennetaan ulkokuntosalilaitteet. Penkkejä sijoitetaan uimarannan lisäksi muutamaan kohtaan puistokäytävien varrelle. Uimarannan läheisyyteen sijoitetaan jätteiden kierrätyspiste isoilla jätesäiliöillä. Lampien ja alueen luontoarvoista tiedotetaan infotauluilla.

Uimarannan rakennukseen suunnitellaan esteetön wc-tila, joka toimii samalla liikkumisesteisen pukutilana. Veden ääreen on rannalla esteetön pääsy kivituhkapinaista luiskaa pitkin. Pysäköintialueella, lähimpänä rantaa oleva autopaikka on varattu liikkumisrajoitteisille. Piknikpöytä- ja penkkimalli valitaan pyörätuolinkäyttäjät huomioon ottaen ja osa penkeistä määritellään erikoiskorkeiksi.

Puistosuunnitelmaehdotus on nähtävillä 1.–14.5.2024 välisenä aikana kaupungin verkkosivuilla.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliSäkkijärven polkasta Suvivirteen
Seuraava artikkeliVilkas viikonloppu