Pihlajamäki-seura, Pihlajisto-Viikinmäen asukasyhdistys PNV, Viikki-seura, Maunula-seura, Pakila-seura, Paloheinä-Torpparinmäen kaupunginosayhdistys sekä Pirkkolan omakotiyhdistys järjestivät helmikuun viimeinen päivä tiedotus- ja keskustelutilaisuuden, jonka aiheena oli lähiterveysasemien lakkauttaminen. Pihlajamäki-seuran Katri Tarkiaisen tervetulotoivotusten jälkeen Milja Parviainen kertoi, että lopetusuhan alla ovat Pihlajamäen, Puistolan ja Suutarilan terveysasemat ja neuvolat. Jakomäen terveysaseman osalta on suunniteltu supistuminen satelliittitoimipisteeksi. Uhattuna on myös kymmenen muuta terveysasemaa ja neuvolaa.
Pihlajanmäen terveysaseman piti alun perin siirtyä Oulunkylään, mutta nyt suunnitelma on ohjata terveysaseman asiakkaat Malmille 2028 valmistuvaan Malmin perhe -ja hyvinvointikeskukseen. Tätä siirtoa on perusteltu yhden luukun periaatteella, Malmilla kaikki palvelut olisivat kätevästi saman katon alla. Johanna Nuorteva muistutti, että 2025 väestöennusteeseen perustetut laskelmat hoidon riittävyydestä eivät vastaa todellista tilannetta enää Malmin uuden keskuksen valmistuttua 2028. Alueelle on kaavailtu paljon uutta rakentamista ja kun 140 000 asukasta keskitetään yhteen terveyskeskukseen se tulee ruuhkautumaan. Yleisökysymyksissä ihmeteltiin kaupungin linjausta, jonka mukaan terveysasemalle pitäisi päästä joukkoliikenteellä puolessa tunnissa.
Sinikka Vepsän mielestä terveysasemalle pitäisi päästä myös kävellen, joka on ympäristöystävällisin vaihtoehto. Lisäksi pitäisi ottaa huomioon myös liikuntaesteiset. Jos terveysasemat keskitetään Malmille, tämä vaihtoehto ei tule toteutumaan. Mikäli terveysasemalle ei pääse kuin busseilla, saattaa tulla tyhjäkäyntejä, jos ei esimerkiksi mahdu rattaiden kanssa bussin kyytiin. Tästä aiheutuu kuluja myös terveysasemalle. Pihlajamäessä sijaitsee myös hammashoito ja laboratorio. Sote-palveluiden osalta on mietittävä, onko näistä järkevää luopua. Kulkeminen Malmille on hankalaa, sillä Pihlajamäestä kulkee vain yksi bussilinja Malmille.
Laura Korpinen totesi, että vaikka puolen tunnin matka-aikaan pyritään, se ei toteudu kaikkien kohdalla koskaan. Raidejokeristakaan ei ole iloa, jos ihmiset eivät asu raidejokerin lähellä. Maunulan terveysaseman yhdistämistä Oulunkylään on myös perusteltu raidejokerilla. Terveyspalveluiden toimivuuteen vaikuttaa myös se, että isoissa yksiköissä on enemmän hallintoa ja byrokratiaa eikä palveluihin ei välttämättä pääse samalla kertaa, vaikka ne sijaitsisivatkin samassa rakennuksessa. -Isoilla asemilla jo ajanvarauksen yhteydessä tarvittaisiin paljon yhteistyötä -ja sen kehittämistä, jotta samalla kertaa hoituisi mahdollisimman kattavasti kaikki tarpeelliset käynnit, Vepsä huomautti.
-Haasteita aiheuttaa myös ikäjakauma, isoissa keskuksissa kaikille ei riitä omalääkäreitä ja hoitajia, muuten jonot kasvavat liian suuriksi. Hoitotiimi sovitaan tarpeen vaatiessa, jos käyntejä tulee useampia, Nuorteva huomautti.
-On olemassa runsaasti tutkimustietoa, joka puoltaa lähiterveysasemia, joilla omalääkäri-omahoitaja tuntevat alueen ja asukkaat. Lautakunnassa vastustetaan isoihin keskuksiin siirtymistä. Korpinen kertoi.
Tunteita keskustelutilaisuudessa nostatti myös raha. Keskustelussa nousi esille, että terveyspalveluiden rahoitus on valtion osalta riittämätön eikä kaupungin varoja voi ohjata pelkästään terveyskeskuksiin. Jos varoja leikataan muista Helsingin palveluista, valtion rahoitusta ei lisätä terveydenhuoltoon. Valtiolta pitää tulla rahat, jotka tähän terveydenhuollon parannukseen tarvitaan. Pitkän tähtäimen vaikutuksia on vaikea laskea. Tässä yhteydessä täytyy miettiä palveluiden ja rakennusten tehokkuutta. Entä kuinka kalliiksi tulee toimivien rakennusten purkaminen?
Isoissa tiloissa tulee ongelmaksi muun muassa opastaminen, kuten Kalasatamassa, jonne on jouduttu palkkaamaan henkilökuntaa opastamaan asiakkaita vastaanottohuoneisiin. Tästäkin tulee kustannuksia.
Korpinen huomautti, että Jakomäen terveysasema on hyvässä kunnossa eikä keskittämisiä pitäisi katsoa vain kiinteistöjen kunnon perusteella vaan myös asukkaiden näkökulmasta. Yleisöstä tulikin ehdotus: Pidetään auki pienet terveysasemat ja nostetaan esimerkiksi verotusta tai veloitetaan terveyskeskusmaksu. Pidetään toiminta käynnissä ja mietitään sen jälkeen mistä rahat toiminnan jatkamiseen. Lähiterveysasemia ei pitäisi lakkauttaa vaan kehittää tarpeiden mukaan. Lautakunnassa on ollut äänestys terveyskeskusmaksuista ja todettiin, että perusterveydenhuolto ja toimintaterapia tulee olla maksuttomia, näin monet tulevat hoitoon ajoissa ja hoito tulee halvemmaksi. Hoidon pitää olla kaikille saatavilla ja jos hoito on maksullista, kaikki eivät pysty hakeutumaan hoitoon.
Eräs kuuntelijoista huomautti, että terveysasemien henkilökuntapulaa voitaisiin parantaa panostamalla maahanmuuttajien turvaverkon kehittämiseen ja kotouttamiseen. Maahanmuuttajien on hankalaa saada töitä, vaikka heillä olisi ulkomailla hankittu korkeakoulututkinto.
-Heidän pitäisi päästä nopeasti lisäopintoihin, jotta voisivat hakea hoitajan ja lääkärin lupaa Suomessa. Koulutusta pitäisi järjestää enemmän myös ilta-aikaan, Nuorteva kertoi. Tilaisuuden päätteeksi kaikki valtuutetut olivat yhtä mieltä siitä, että Pihlajamäen terveysasema pitäisi säilyttää. Yhteisöllisyys on merkittävä asia ja päätöksen teossa tarvitaan apuna asukasyhteisön ja asukkaiden tukea.