Entisessä navetassa toimii Siltamäen Nikkari- ja kankuriverstas. Navetan suojelumääräys on SR-2.
Kuva Teija Loponen
Ehdolla OmaStadissa!
Siltamäen entisen hoitokodin rakennukset ja idyllinen osin 1800-luvulta peräisin oleva pihapiiri ovat jo vuosia olleet tyhjäkäytöllä. Nyt OmaStadi ehdotuksissa on hanke, jossa otettaisiin entisen Siltamäen hoitokodin suojellut rakennukset alueen asukkaiden yhteiseen käyttöön.
Siltamäessä 800-luvun lopun miljöö odottaa uutta toimintaa. Kun siellä toimineen palvelutalon asukkaat siirrettiin Kustaankartanoon, jäivät tilat tyhjilleen. Ukrainan sodan käynnistyttyä moni jo oletti, että uuteen asuntolarakennukseen olisi majoitettu pakolaisia. Täysin autiota tilalla ei ole, sillä nikkariverstas ja kankuritupa toimivat siellä edelleen ja tuovat eloa ja valvontaa pihapiiriin. Markku Pyttynen toimi 25 vuotta, vuodesta 1993, lähtien Siltamäen Palvelutalon johtajana. Hänkin toivoisi lämpimästi, että rakennuksille ja pihapiirille löytyisi taas käyttöä.
-Rakennukset eivät palvelutalotoimintaan enää soveltuneet, paitsi uusin rakennus, mutta kyllä niissä harrastustoimintaa voisi hyvin pyörittää. A-talossa olisi mahdolliselle kahvilallekin varsin hienot keittiötilat, ne uusittiin aika loppuaikoina, Markku Pyttynen toteaa.
Hirsirunkoinen päärakennus on rakennettu vuonna 1888. Kuva Teija Loponen
Pyttynen muistelee, että 1980-luvulla suunniteltiin navetan purkamista ja uudisrakennuksen rakentamista, jossa olisi voinut olla muun muassa bänditiloja, mutta hanke kaatui ja sitten rakennus jo suojeltiinkin.
-Meillä oli yhteisöllisyyttä alueen asukkaiden kanssa jo Palvelutalon aikaan. Siellä toimi muskari, Martat kokoontuivat, oli lasten hoitoa ja monenlaista toimintaa eläkeläisten kanssa, muun muassa jumppaa ja kuntosalia. Myös alueen eri yhdistykset pitivät meillä kokouksiaan, Pyttynen muistelee.
A-talon yläkerrassa oli asuntoja työntekijöille, mutta siellä oli myös jänniä tiloja, joihin päiväkotiryhmät saivat tulla seikkailuretkille.
-Onneksi sentään kankurit ja verstas toimivat yhä, heillehän myös kunnostettiin tilat, Pyttynen toteaa.
Rakennuksista A, C ja D ovat suojeltuja.
-Jossain vaiheessa siellä havaittiin hometta rakennuksissa, mutta ne hoidettiin kuntoon. A-talossa oli vesivaurioita, mutta ne korjattiin. C-talon toimisto- ja kokoustiloissa uusittiin seiniä ja purettiin lattiat, joiden alla kalliossa oleva myrkyllinen eristeaine eristettiin kalvolla. Siellä pidettiin muun muassa tuolijumppaa ja muita tapahtumia ahkerasti. D-rakennuksessakin lattiat purettiin kapillaarivesiongelman vuoksi.
-Päivätoimintaan kaikki tilat sopisivat edelleen mainiosti.
1800-luvun kokonaisuus on säilynyt harvinaisen hyvin tähän päivään saakka. Pihapiiri on viime vuodet ollut heikolla hoidolla. Viime kesänä siellä järjestettiin ulkoilmakonsertti ja silloin verstaan väki ajoi nurmikot helposti käveltävään kuntoon. -Kyllä me verstaslaisetkin olisimme iloisia, jos pihapiiri heräisi taas eloon. Tarvetta kokoontumistiloille on, etenkin siinä vaiheessa kun seurakuntakodinkin toiminta lakkaa ja siellä kokoontuvat jäävät kodittomiksi, toteaa verstaan aktiivi Erkki Alanko, jonka mielipidekirjoitus aiheesta löytyy 13.3. ilmestyvän lehtemme Lukijalta -palstalta.
Teija Loponen
Nosto OmaStadin äänestys on parhaillaan käynnissä ja jatkuu 17.3. saakka.
Vaivaistalossa tehtiin töitä
Siltamäen vaivaistalo valmistui vuonna 1889. Helsingin maalaiskuntaa oli päättänyt muuttaa reippaasti omaa köyhäinhoitojärjestelmäänsä säädösten muututtua. Uusi köyhäintalo päätettiin rakentaa Helsingin pitäjään Siltamäkeen. Taloon koottiin ne köyhät, raajarikkoiset, orvot, mielisairaat ja vanhukset, jotka olivat kunnan vastuulla ja tarvitsivat laitosmuotoista hoitoa.
Talon yhteyteen rakennettiin navetta ja leipurintupa sekä erilaisia ulkorakennuksia. Karja- ja maatalous antoivat paljon työmahdollisuuksia huollettaville ja kun heillä saatettiin teettää töitä, saatiin kunnan köyhäinhoitomenoja supistettua. Lampaita Siltamäessä kerittiin ainakin vielä 1980-luvulla. 1920-luvulla kunnalliskoti, lastenkoti ja mielisairasosasto saivat rinnalleen myös työlaitoksen muutamaksi vuodeksi.
