Koillisessa, kuten muillakin Helsingin pientalovaltaisilla esikaupunkialueilla suuri osa asukkaista asuu useita vuosia, jopa vuosikymmeniä. Vastaavasti monilla kantakaupungin alueilla vain harva jää sinne pitkäksi aikaa.
Helsingin asuinalueiden väliset erot asukkaiden vaihtuvuudessa ja asumisajoissa kytkeytyvät alueiden elinkaaren vaiheeseen ja asuntokantaan. Ne myös ohjaavat asukkaiden valikoitumista alueille. Asukkaiden vaihtuvuus Helsingissä oli 2010-luvulla erityisen vähäistä pientalovaltaisilla Paloheinän, Pirkkolan, Puistolan, Pukinmäen ja Tapaninkylän sekä Tapanilan kaltaisilla asuinalueilla. Näillä alueilla tulomuuttajien osuus alueen asukkaista jäi vuosittain alle kymmeneen prosenttiin. Samaan aikaan niiden asukkaiden osuus, jotka olivat asuneet yhtäjaksoisesti alueellaan vähintään vuosikymmenen, oli kyseisillä alueilla erityisen suuri, yli 50 prosenttia vuonna 2021.
Helsingin kaupungin kaupunkiuudistusalueiksi nimeämillä asuinalueilla eli Malmilla, Malminkartanossa, Kannelmäessä, Mellunkylässä ja Meri-Rastilassa asukkaiden vaihtuvuus ja asumisajat olivat keskimäärin samalla tasolla kuin vastaavilla kerrostalovaltaisilla esikaupunkialueilla. Kaupunkiuudistusalueet poikkesivat vertailualueista kuitenkin sen suhteen, mistä alueille tyypillisimmin muutetaan. Kantakaupungista muuttaneita oli kaupunkiuudistusalueilla selvästi vähemmän kuin vertailualueilla.
Asuinalueiden väliset erot asukkaiden vaihtuvuudessa ja asumisajoissa liittyvät muun muassa alueiden elinkaaren vaiheeseen ja asuntokantaan. Esimerkiksi alueilla, joilla on voimakasta uudis- tai täydennysrakentamista, ilmenee ensin paljon tulomuuttoa ja vähemmän lähtömuuttoa. Rakentuessaan alueiden asuntokannan ominaisuudet, kuten pien- ja kerrostalojen, omistus- ja vuokra-asuntojen sekä erikokoisten asuntojen määrä alkavat yhä enemmän ohjata alueille ja alueilta muuttavien valikoitumista, ja alueiden tilanne alkaa tältä osin vähitellen muistuttaa rakentamiseltaan vakiintuneempia alueita.
Kuva Helsingin kaupunki
Viikinmäen, Viikinrannan ja Latokartanon osa-alueet muodostavat poikkeuksen sikäli, että yhtäältä näille alueille 2010-luvulla muuttaneista monet olivat asuneet alueilla pitkään, mutta toisaalta kaikkien alueilla pitkään asuneiden osuus oli näillä alueilla verrattain pieni. Alueet eivät ole rakentamiseltaan täysin uusia, mutta erityisesti 2010-luvun alkupuolella alueille rakennettiin varsin paljon uusia asuntoja, ja tulomuutto alueille oli siksi vilkasta. Näistä muuttajista monet näyttävät jääneen alueille, joten on mahdollista, että nämä alueet ovat ainakin tältä osin muuttumassa pitovoimaisemmiksi.
Helsingin sisällä muutetaan kaiken kaikkiaan paljon. Vuonna 2022 Helsingissä tehtiin lähes 102 000 muuttoa eri osa-alueiden välillä ja sisällä. Kymmenessä vuodessa näiden sisäisten muuttojen määrä on kasvanut liki 10 000:lla. Helsingin sisäiset muutot muodostavat myös valtaosan koko Helsingin muuttoliikkeestä. Vuonna 2022 Helsingin kuntarajat ylittäviä tulo- ja lähtömuuttoja tehtiin yhteensä reilut 86 000 kappaletta, eli noin 16 000 vähemmän kuin Helsingin sisäisiä muuttoja. Tiedot ovat Helsingin kaupunginkanslian tuoreesta tutkimusartikkelista Minne jäädään, missä vain käydään? Asukkaiden vaihtuvuus ja asumisajat Helsingin asuinalueilla.
Teija Loponen