Pihlajiston alueelle valmistellaan suunnitteluperiaatteita, joilla ohjataan alueen kehittymistä tulevina vuosina. Lisärakentamista on tiedossa.
Suunnitteluperiaatteissa esitetään likimääräisesti, mitä Pihlajistoon olisi tulevaisuudessa mahdollista rakentaa ja minne. Samalla tarkastellaan alueen luonto- ja virkistysalueita, palveluita, julkisia tiloja ja liikenneyhteyksiä. Kaupunki kertoo tavoitteekseen kehittää Pihlajistoa tasapainoisesti lisäten alueen asuntotyyppien monipuolisuutta ja erityisesti houkuttelevien perheasuntojen määrää. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat pienempinä osina laadittavia asemakaavoja, joissa suunnitellaan tarkemmin rakennusten sijoittumista, liikenneratkaisuja ja puistoalueita. Pohjana tässäkin on Helsingin yleiskaava 2016, jossa ohjataan täydentämään kaupunkirakennetta pikaraitioteiden varrelle.
Pihlajisto rakennettiin 1970-luvun alussa ja sen rakennuskanta on korkeaa ja tiivistä. Alueen palvelutarjonnassa on vajausta ja asukkaat kokevat ränsistyneen ostoskeskuksen epäviihtyisäksi. Pihlajiston tyhjillään oleviin kivijalkatiloihin on toivottu uusia toimintoja, kuten kahvilaa, kioskia ja apteekkia. Suunnitteluperiaatteissa esitetään mahdollisuutta suunnitella Pihlajistoon perheasuntoihin painottuvaa täydennysrakentamista, uusia korttelialueita sekä kaupallisten palvelujen keskittämistä Salpausseläntien ja Aulangontien muodostaman keskusta-alueen varrelle. Nykyisen levottomaksi koetun ostoskeskuksen purkaminen ja korvaaminen uudisrakennuksella sallitaan. Ostarin vieressä, katutason alapuolella sijaitsevan monttu -aukion ympäristöä tulee kehittää kaikille avoimena julkisena tilana ja alueen kulkuyhteyksiä sekä koettua turvallisuutta tulee parantaa.
Suunnitelmissa Pihlajiston laajoja ja monipuolisia viheralueita ohjataan säilytettäväksi, eikä arvokkaille metsäalueille osoiteta rakentamista. Lahdenväylän varrella sijaitsevalle Pihlajistonkallion alueelle sen sijaan voidaan suunnitella uusia korttelialueita. Pikaraitiotie 15 on muuttanut Pihlajiston asemaa kaupunkirakenteessa. Pihlajisto tulee sijaitsemaan kahden pikaraitiotien risteyskohdan läheisyydessä siinä vaiheessa, kun Viikistä Malmille suunniteltu Viima-pikaraitiotie valmistuu. Pihlajistoa 1960-luvun lopulla kaavoitettaessa alueen liikenteellinen ajatus perustui jalankulun ja autoliikenteen erotteluun. Jalankulun ja pyöräilyn yhteydet ovat paikoitellen heikkolaatuisia ja monet alueen alikuluista ovat huonossa kunnossa.
Pihlajiston suunnitteluperiaatteiden luonnoksista toivotaan kommentteja ja ideoita etenkin alueen asukkailta. Luonnoksiin voi tutustua ja niitä voi kommentoida Kerrokantasi-verkkokyselyssä 8.2. saakka kaupungin verkkosivuilla. Suunnitteluperiaatteita muokataan jatkosuunnittelun, selvitysten ja saadun palautteen pohjalta. Suunnitteluperiaatteet pyritään saamaan esiteltävksi kaupunkiympäristölautakunnalle keväällä 2024.
Teija Loponen