Pukinmäessä asuva historiantutkija Tero Tuomisto on kirjoittanut vuosikymmenien varrella kymmenittäin historiateoksia ja lukemattoman määrän historiatietoihin perustuvia artikkeleita. Uusimpiin julkaisuihin kuuluu kaksiosainen muhkea Työväen Sivistysliiton 100-vuotishistoria.
Valtiotieteen maisteri Tero Tuomisto kutsuu itseään historiantutkimuksen sekatyömieheksi.
-Olen tutkinut ja kirjoittanut historiaa laidasta laitaan, paikallishistoriaa, sotahistoriaa, henkilöhistoriaa, vähän sukututkimusta, laatinut yhdistyshistoriikkeja. Ja olen ollut mukana kerran yhdessä naishistoriantutkimuksessakin, hän lisää pilke silmäkulmassa. Tuomisto arvioi, että Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa häneltä on varmaankin 50-60 erilaista julkaisua. Joskus työn alla on ollut samanaikaisesti useita eri aiheita, historiaa tai muita tekstejä. Kirjoitustyössä on auttanut yksi pieni teko yliopistoluentojen välissä keväällä 1970. Silloin hän suoritti konekirjoituskurssin, jolla oppi kirjoittamaan vikkelästi kymmensormijärjestelmällä.
Sydäntä lähellä olevia asioita on paljon. -Yksi niistä on kotiseututoiminta, toteaa Pukinmäki-seuran sihteeri ja kotiseutuneuvos Tuomisto. Tähän liittyy hyvin entisten aikojen tutkiminenkin.
-Perheemme muutti Pukinmäkeen reilut 45 vuotta sitten. Hämmästyksekseni totesin Pukinmäellä olevan pitkät historialliset juuret, se mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1400-luvulla! Se jotenkin sytytti. Ensimmäinen laaja paikallishistoriateos oli yhdessä Lasse Rekolan kanssa kirjoitettu Pukinmäki – Aikoja ja ihmisiä vuonna 1995. Nyt yhteistyössä on valmisteilla jo neljäs Pukinjuuri-sarjan teos. Lisäksi vuosien varrella Tuomistolta on syntynyt useita Pukinmäestä ja entisestä Helsingin maalaiskunnasta kertovia artikkeleita eri julkaisuihin, myös tähän ja edellisiin paikallislehtiimme.
-Kiinnostuneiden lukijoiden kiitos on ollut palkitsevaa, ja lisää on toivottu.
-Itseäni on ehkä eniten hämmästyttänyt se, miten minut saatiin kerran houkuteltua kirjoittamaan kolme kotiseutunäytelmää, joita Pukinmäen taidetalon nuoret esittivät sitten kartanolla, Tuomisto muistelee.
-Vuosien varrella on riittänyt tehtäviä erilaisten historiikkien laatimisessa. Oma mielenkiintokin on nostanut esiin kiinnostavia aiheita, kuten pukinmäkeläisen kauppapuutarhan vanha pyöreä vesisäiliö, joka nyttemmin toimii asuntona. Siitäkin syntyi historia-artikkeli. Kerrottavaa on löytynyt myös säveltäjä Erkki Melartinista ja hänen entisestä huvilastaan. Tontilla on nykyisin Melartinin muistolaatta. Pukinmäestäkään ei siis kerrottava lopu, myhäilee Tuomisto. Pienen paikallishistoriikin hän on kirjoittanut toisestakin mielenkiintoisesta rakennuksesta, joka tosin ei sijainnut Pukinmäessä vaan Lohjan Hiidensalmessa. Se kertoo aikanaan merkittävän tuulimyllyn historiasta ja myllärin suvusta.
-Vuosien varrella on riittänyt tehtäviä erilaisten historiikkien laatimisessa. Oma mielenkiintokin on nostanut esiin kiinnostavia aiheita, kuten pukinmäkeläisen kauppapuutarhan vanha pyöreä vesisäiliö, joka nyttemmin toimii asuntona. Siitäkin syntyi historia-artikkeli. Kerrottavaa on löytynyt myös säveltäjä Erkki Melartinista ja hänen entisestä huvilastaan. Tontilla on nykyisin Melartinin muistolaatta. Pukinmäestäkään ei siis kerrottava lopu, myhäilee Tuomisto. Pienen paikallishistoriikin hän on kirjoittanut toisestakin mielenkiintoisesta rakennuksesta, joka tosin ei sijainnut Pukinmäessä vaan Lohjan Hiidensalmessa. Se kertoo aikanaan merkittävän tuulimyllyn historiasta ja myllärin suvusta.
-Mylläri oli vaimoni isoisän isä, joka suunnitteli tuulimyllyn itse 1900-luvun alussa. Tuulimyllyä ei enää ole. Historiikin julkaisi Lohjan kotiseutuyhdistys.
Sotiemme veteraanien asiat ovat olleet Tero Tuomistolle yhtenä läheisenä aihepiirinä oman suvunkin kautta. Rintamaveteraaniliiton eri tehtävissä hän on ollut mukana vuodesta 1978 historiantutkijana ja luottamushenkilönä. Liiton toiminta päättyi vuoden vaihteessa, ja nyt on siirrytty veteraaniperinteen aikaan.
-Jokin uteliaisuus tuntuu pitävän liikkeellä. Tietoa menneisyydestä löytyy varsin monenlaisista lähteistä, nykyisin netin avullakin. Kun omaa ikää on tullut lisää, ovat lähteiden kuvaamat tapahtumat, esimerkiksi sotavuodet, tulleet jollain erikoisella tavalla ikään kuin lähemmäksi, ymmärrettävämmiksi.
Työväen Sivistysliiton historiaa Tero Tuomisto ryhtyi pyynnöstä tutkimaan ja aineistoa kokoamaan jo 1980-luvun lopulla. Työssä auttoi vuosien kokemus liiton parissa, muun muassa opintotoiminnassa, kouluttajana sekä hallinnossa. Iso mapillinen tietoa jäi odottamaan hyllyyn, kun TSL:n vaikeudet keskeyttivät työn. Lopulta TSL:ssä havahduttiin satavuotisjuhlien lähestymiseen, ja Tuomistoa toivottiin jatkamaan tehtävää. Lopputuloksena on kaksiosainen lähes 1000-sivuinen teos.
-Itseäni yllätti tutkimuksessa muun muassa mittasuhde. Liitossa oli ennen sotia varsinaisia työntekijöitä vain 5-6, mutta millaisella innostuksella he saivatkaan aikaan valtakunnallisesti satoja opintokerhoja ja luentotoimintaa tuhansille ja kymmenille tuhansille! Tuolloin ja myöhemminkin sotien jälkeen tiedontarve oli todella suurta.
Historian tutkiminen ja kirjoittaminen on hidasta, arkistossa ja kirjoituspöydän ääressä pitkälti istuen tehtävää työtä. Tai seisten, kuten Tero Tuomisto kirjoittamisen nykyisin pitkälti toteuttaa. Staattisen työn vastapainoksi hän on aina harrastanut liikuntaa – toimien myös pitkään Pukinmäen Kisan puheenjohtana ja Kisastakin muutaman historiikin kirjoittaen.
-Talvisin hiihdän ja kesäkaudella nykyään enemmän sauvakävelen kuin juoksen, jotta nivelet edelleen kestäisivät myös lentopallon peluuta. Tero Tuomisto vetää myös aika ajoin Kotikaupunkipolku-kävelyitä Pukinmäessä, jolloin mukana kulkevat saavat paljon täsmätietoa reitin kohteista.
-Sinänsä hupaisaa, että kun joku kysyy jostain rakennuksesta tai tontista, mitä tässä on ennen ollut, alkaa mieleen heti tulla kerrottavaa. Mutta kun pitäisi muistaa jotain edellisviikkoa koskevaa perhemenoa tai vastaavaa, eipä tule aina helposti mitään tarkkaa mieleen. Ehkäpä historioitsijan aivot tallentavat vain selvästi vanhempaa historiaa.
Teija Loponen