Tapanilaan junaradan ja pientaloalueen väliselle alueelle on nousemassa uusi asuinalue vajaalle kuudellesadalle asukkaalle. Viertolantien varren kaavamuutosta on käsitelty jo kymmenkunta vuotta. Uudenmaan liitto on määritellyt Tapanilan alueen maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi.
Kaupunginhallituksen piti hyväksyä marraskuun alussa Tapanilan asemanseudun eteläosan asemakaavan muutos. Esittelijä kuitenkin veti esityksen pois, sillä suunnitelmissa pitää vielä selvitellä maanomistuksiin liittyvää seikkaa.
Uuden asemakaavan myötä rakennettavissa kerrostaloissa on pääosin kolmesta kuuteen kerrosta. Kortteleiden matalimmat rakennukset nousevat Viertolantien varteen ja kerrokset lisääntyvät rataa kohden. Kaupungin mukaan kaavaratkaisu mahdollistaa asumispainotteista täydennysrakentamista Tapanilan aseman läheisyyteen sekä tuo parannuksia alueen kävelyn ja pyöräilyn järjestelyihin kaupungin kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Kaavaratkaisun yhteydessä on laadittu liikennesuunnitelma, joka mahdollistaa uuden jalkakäytävän rakentamisen Viertolantien itälaidalle, jossa jalkakäytävää ei nyt ole. Ratkaisu sallii myös yksisuuntaisten pyöräteiden rakentamisen Viertolantielle.
Omakotitaloalueen kupeeseen on suunniteltu asuinkerrostalokortteleita Viertolantien ja pääradan väliselle vyöhykkeelle. Lähimmäksi Tapanilan asemaa on muodostettu toimitilarakennusten korttelialue, jolla on mahdollistettu kahdesta vanhasta teollisuusrakennuksesta suuremman säilyminen. Asemakaavassa on osoitettu alueelle rakennusoikeutta yhteensä 26 900 k-m², josta uutta asuntokerrosalaa on 22 900 k-m² huomioiden asuinkerrostalojen liiketilat. Toimitilakerrosalaa tulisi 4000 k-m², säilyvä teollisuusrakennus sekä asuinkortteleiden liiketilat mukaan laskien. Tonttien keskimääräinen tehokkuusluku on e=1,2. Asukasmäärän lisäys on noin 570 asukasta.
Keväällä 2021 julkisesti nähtävillä olleesta kaavaehdotuksesta tehtiin 113 muistutusta, joista yhdessä oli yhteensä 35 allekirjoittajaa. Muistutuksissa esitetyt huomautukset kohdistuivat Viertolantien uuden rakentamisen toimintoihin, mittakaavaan ja tyyliin sekä olemassa oleviin rakennuksiin, viheralueisiin; meluun, tärinään, maaperän pilaantuneisuuteen ja rakennustekniikkaan; liikenteen järjestelyihin, kierrätyspisteeseen sekä kaavoitusprosessiin ja vuorovaikutukseen. Erityisesti huomiota kohdistettiin suunniteltujen rakennusten kerroskorkeuteen, mitä pidettiin liiallisena ja alueen muuhun rakentamiseen huonosti soveltuvana.
Nykyisellään Viertolantie 2:ssa on kaksi 1930-luvulla valmistunutta punatiilistä teollisuusrakennusta. Viertolantie 6:ssa sijaitseva tontti on rakentamaton, ja vuokrattuna siirtolavojen varastointia varten. Korttelialueen eteläisimmällä tontilla osoitteessa Malmin Kauppatie 43 on puuhöyläämö. Kaavamuutosta ovat hakeneet kiinteistösijoitusyhtiö Kiinteistökaari Oy sekä Länsipuu Oy ja Veikko Laine Oy. Kaavamuutos menee vielä uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn, jonka jälkeen siitä päättää kaupunginvaltuusto.
Teija Loponen
Kuvis Havainnekuva Tapanilan asemaa lähimmäksi nousevista rakennuksista. Havainnekuva HPK-arkkitehdit Oy
Kuvis Havainnekuva Tapanilan asemaa lähimmäksi nousevista rakennuksista. Havainnekuva HPK-arkkitehdit Oy