Tapaninvainiolainen Hannu Salovaara teki tietokirjan, jossa on ainutlaatuista aineistoa ja paljon herkullisia yksityiskohtia. Nelivärinen, liki 250-sivuinen tietokirja varsin tuntemattomasta Tapaninkylän ja Tuomarinkylän tienoillakin käydystä hattujen sodasta sai päivänvalon marraskuussa.
Kirjan synty on Hannu Salovaaran mukaan varsin pitkä tarina. Viljateknologian professorin virasta eläkkeelle jäännin jälkeen aikaa riitti Tapaninvainion asukasyhdistykselle ja sen hallitukselle. -Asemakaava-asiat eivät minua kiinnostaneet, mutta yhteisöllisyyden kehittäminen kyllä. Järjestimme katukävelyn naapurusten toisiinsa tutustuttamiseksi, ja siellä pari tyyppiä osasivat kertoa mielenkiintoisia historiatietoja. Joku kyseli Kapteenskanmäen historiasta ja otin hommakseni tutustua siihen. Silloin selvisi, että niissä maisemissa oli vuonna 1742 elokuussa tapeltu ruotsalaisten ja venäläisten sotajoukkojen kesken, kertoo Hannu Salovaara. Hannu ryhtyi tonkimaan asiaa enemmänkin ja huomasi, että myös Pakila-Seurassa oli asiaan perehdytty. Siitä lähti yhteinen hanke Tuomarinkylän jaTapaninkylän taistelun -280-vuotismerkkipäivätapahtuman järjestämiseksi.
-Olin juuri ennen koronaepidemiaa lukenut Teemu Keskisarjan Suureen Pohjan sotaan ja siis isovihaan liittyneen kirjan Murhanenkeli. Otin häneen yhteyttä ja kysyin, kiinnostaisiko häntä myös pikkuviha eli hattujen sota, meillä kun on suunnitteilla tällainen paikallishistoriallinen tapahtuma elokuuksi 2022. Pyysin häntä puhumaan tapahtumaamme. Teemu tunsi Tuomarinkylän-Tapaninvainion alueen hyvin, mutta tämä meitä kiinnostava taistelu oli hänelle uusi. Hän innostui heti ja sitten piankin kirjoitti kirjan Hattujen sota. Tähän minun toimittamaani kirjaan hän laati kuvaukset kyseisten päiväkirjojen merkityksestä historiallisina lähteinä. Elokuussa 2022 piti olla iso yleisötapahtuma Tuomarinkylän pellolla Tapaninvainion uimarantaa vastapäätä. Uudenmaan Karoliinit olisivat järjestäneet taistelunäytöksen tykkeineen ja olisi ollut muuta ohjelmaa. Mutta sitten tuli korona ja päälle vielä Ukrainan sota. Tapahtuma toteutettiin hyvin onnistuneena yleisöseminaarina pienimuotoisemmin Pukinmäessä. Suunniteltu kirja ei juhliin ehtinyt, mutta nyt se on valmis ja huomattavasti monipuolisempana teoksena kuin oli alun perin tarkoituskaan.
Kirjassa on pääsisältönä kaksi päiväkirjaa. Toisen kirjoitti Ruotsin kuninkaallisen henkivartiokaartin pastori Tiburtz Tiburtius ja toisen Venäjän armeijan saksalainen ylilääkäri Johann Jacob Lerche. Kumpikin kertoo sodan vaiheista ja myös järjettömyydestä ja raakuudesta sekä kuvailee näkemiään maisemia. Tiburtiuksen päiväkirja painettiin Ruotsissa vasta 1817, 75 vuotta hattujen sodan jälkeen. Lerchen päiväkirja painettiin osana hänen laajaa matkakertomustaan Saksassa vuonna 1791. Kumpaakaan ei aiemmin ole ollut suomeksi saatavissa. -Alkuun tarkoitukseni oli kääntää suomeksi Tiburtiuksen tekstistä vain se osa, joka oli paikallishistoriallisesti kiinnostavinta, ja samoin Lerchen elämänkerta- ja matkakertomuksesta. Sain kannustusta koko tekstien kääntämiseen niin Teemu Keskisarjalta kuin muun muassa Eila Suomiselta, joka oli juuri kirjoittanut nettikirjan Suuren Rantatien julma pikkuviha. Niin homma laajeni.
Salovaara on käännöstöiden ja historiantutkimuksen ohella elävöittänyt kirjaa oheisjutuilla ja valokuvilla, jotka kytkevät sodan tapahtumia nykypäivään. Hän esimerkiksi selvitti, että Tiburtius toimi sodan jälkeen kirkkoherrana ja hänestä on muotokuva Vretan luostarin seurakunnassa Itä-Götanmaalla. Hannu otti yhteyttä seurakunnan nykyiseen kirkkoherraan, joka lopulta lähetti kirjaan tervehdyksensä ja kuvan itsestään Tiburtiuksen muotokuvan edessä. Myös Haminan joukkohaudan luiden tarina on kiinnostava, puhumattakaan Pyhtään Raamatusta, joka joutui husaarien ja kasakoiden ryöstämäksi, mutta on nyt tallessa. Uudenmaan Karoliineissa toimiva evl (evp) Juha Kaukinen kuvaa kirjassa tuon aikaisten sotajoukkojen rekrytointia ja sotilaiden aseita. Olennaista kirjassa ovat myös vanhat kartat. Niiden asiantuntijana kirjassa toimi Jan Strang.
Mikä sitten tuo Hattujen sota oikein oli? Hattujen sota käytiin Suomessa vuosina 1741–1743. Ruotsi oli julistanut sodan ja aikoi hankkia ainakin Karjalan takaisin. Mutta kesällä 1742 Venäjän armeija lähti etenemään länteen ja Ruotsin armeija vain vetäytyi Haminasta lähtien. Malmille asti oli tultu elokuussa 1742. Sitten ylipäällikkö Lewenhaupt päätti siirtää leirin Malmilta Tuomarinkylään. Vantaanjoki ylitettiin Tapaninkylässä surkeita hätäsiltoja pitkin nykyisen Tapaninvainion uimarannan ja Kapteenskanmäen tietämillä. Seuraavana päivänä 11.8. ruotsalaiset ja venäläiset kävivät tykkitaistelua Tuomarinkylänmäen ja Tapaninkylänmäen välillä. -Surkea sotahan se oli, ruotsalaiset perääntyivät koko ajan, lopulta Pakilan kautta Vanhaankaupunkiin ja Kampissa antautuivat. Kaksi korkeinta päällikköä joutui syytteeseen ja mestattiin Tukholmassa seuraavana kesänä 1743. Raja siirtyi Kymijoelle. Mutta sodan seurauksena alettiin rakentaa Suomenlinnaa ja siitä taas seurasi muun muassa Tuomarinkylän kartanon rakentaminen, summaa Salovaara.
Tuoretta kirjaa löytyy kirjakauppojen verkkomyynnistä sekä MV-kuvista Malmintorin kauppakeskuksesta. Kotimaassa painetun kirjan hinta on 35 euroa suoramyynnissä, verkkokauppojen kautta enemmän. Hannu Salovaara on esittelemässä teosta 20.11. klo 18-19 Pukinmäen kirjastossa, 21.11. klo 18-19 Oulunkylän kirjastossa ja 22.11. klo 18-19.30 Tapanilan kirjastossa. Teoksen voi lunastaa myös suoraan häneltä. Teija Loponen
Kirjan synty on Hannu Salovaaran mukaan varsin pitkä tarina. Viljateknologian professorin virasta eläkkeelle jäännin jälkeen aikaa riitti Tapaninvainion asukasyhdistykselle ja sen hallitukselle. -Asemakaava-asiat eivät minua kiinnostaneet, mutta yhteisöllisyyden kehittäminen kyllä. Järjestimme katukävelyn naapurusten toisiinsa tutustuttamiseksi, ja siellä pari tyyppiä osasivat kertoa mielenkiintoisia historiatietoja. Joku kyseli Kapteenskanmäen historiasta ja otin hommakseni tutustua siihen. Silloin selvisi, että niissä maisemissa oli vuonna 1742 elokuussa tapeltu ruotsalaisten ja venäläisten sotajoukkojen kesken, kertoo Hannu Salovaara. Hannu ryhtyi tonkimaan asiaa enemmänkin ja huomasi, että myös Pakila-Seurassa oli asiaan perehdytty. Siitä lähti yhteinen hanke Tuomarinkylän jaTapaninkylän taistelun -280-vuotismerkkipäivätapahtuman järjestämiseksi.
-Olin juuri ennen koronaepidemiaa lukenut Teemu Keskisarjan Suureen Pohjan sotaan ja siis isovihaan liittyneen kirjan Murhanenkeli. Otin häneen yhteyttä ja kysyin, kiinnostaisiko häntä myös pikkuviha eli hattujen sota, meillä kun on suunnitteilla tällainen paikallishistoriallinen tapahtuma elokuuksi 2022. Pyysin häntä puhumaan tapahtumaamme. Teemu tunsi Tuomarinkylän-Tapaninvainion alueen hyvin, mutta tämä meitä kiinnostava taistelu oli hänelle uusi. Hän innostui heti ja sitten piankin kirjoitti kirjan Hattujen sota. Tähän minun toimittamaani kirjaan hän laati kuvaukset kyseisten päiväkirjojen merkityksestä historiallisina lähteinä. Elokuussa 2022 piti olla iso yleisötapahtuma Tuomarinkylän pellolla Tapaninvainion uimarantaa vastapäätä. Uudenmaan Karoliinit olisivat järjestäneet taistelunäytöksen tykkeineen ja olisi ollut muuta ohjelmaa. Mutta sitten tuli korona ja päälle vielä Ukrainan sota. Tapahtuma toteutettiin hyvin onnistuneena yleisöseminaarina pienimuotoisemmin Pukinmäessä. Suunniteltu kirja ei juhliin ehtinyt, mutta nyt se on valmis ja huomattavasti monipuolisempana teoksena kuin oli alun perin tarkoituskaan.
Kirjassa on pääsisältönä kaksi päiväkirjaa. Toisen kirjoitti Ruotsin kuninkaallisen henkivartiokaartin pastori Tiburtz Tiburtius ja toisen Venäjän armeijan saksalainen ylilääkäri Johann Jacob Lerche. Kumpikin kertoo sodan vaiheista ja myös järjettömyydestä ja raakuudesta sekä kuvailee näkemiään maisemia. Tiburtiuksen päiväkirja painettiin Ruotsissa vasta 1817, 75 vuotta hattujen sodan jälkeen. Lerchen päiväkirja painettiin osana hänen laajaa matkakertomustaan Saksassa vuonna 1791. Kumpaakaan ei aiemmin ole ollut suomeksi saatavissa. -Alkuun tarkoitukseni oli kääntää suomeksi Tiburtiuksen tekstistä vain se osa, joka oli paikallishistoriallisesti kiinnostavinta, ja samoin Lerchen elämänkerta- ja matkakertomuksesta. Sain kannustusta koko tekstien kääntämiseen niin Teemu Keskisarjalta kuin muun muassa Eila Suomiselta, joka oli juuri kirjoittanut nettikirjan Suuren Rantatien julma pikkuviha. Niin homma laajeni.
Salovaara on käännöstöiden ja historiantutkimuksen ohella elävöittänyt kirjaa oheisjutuilla ja valokuvilla, jotka kytkevät sodan tapahtumia nykypäivään. Hän esimerkiksi selvitti, että Tiburtius toimi sodan jälkeen kirkkoherrana ja hänestä on muotokuva Vretan luostarin seurakunnassa Itä-Götanmaalla. Hannu otti yhteyttä seurakunnan nykyiseen kirkkoherraan, joka lopulta lähetti kirjaan tervehdyksensä ja kuvan itsestään Tiburtiuksen muotokuvan edessä. Myös Haminan joukkohaudan luiden tarina on kiinnostava, puhumattakaan Pyhtään Raamatusta, joka joutui husaarien ja kasakoiden ryöstämäksi, mutta on nyt tallessa. Uudenmaan Karoliineissa toimiva evl (evp) Juha Kaukinen kuvaa kirjassa tuon aikaisten sotajoukkojen rekrytointia ja sotilaiden aseita. Olennaista kirjassa ovat myös vanhat kartat. Niiden asiantuntijana kirjassa toimi Jan Strang.
Mikä sitten tuo Hattujen sota oikein oli? Hattujen sota käytiin Suomessa vuosina 1741–1743. Ruotsi oli julistanut sodan ja aikoi hankkia ainakin Karjalan takaisin. Mutta kesällä 1742 Venäjän armeija lähti etenemään länteen ja Ruotsin armeija vain vetäytyi Haminasta lähtien. Malmille asti oli tultu elokuussa 1742. Sitten ylipäällikkö Lewenhaupt päätti siirtää leirin Malmilta Tuomarinkylään. Vantaanjoki ylitettiin Tapaninkylässä surkeita hätäsiltoja pitkin nykyisen Tapaninvainion uimarannan ja Kapteenskanmäen tietämillä. Seuraavana päivänä 11.8. ruotsalaiset ja venäläiset kävivät tykkitaistelua Tuomarinkylänmäen ja Tapaninkylänmäen välillä. -Surkea sotahan se oli, ruotsalaiset perääntyivät koko ajan, lopulta Pakilan kautta Vanhaankaupunkiin ja Kampissa antautuivat. Kaksi korkeinta päällikköä joutui syytteeseen ja mestattiin Tukholmassa seuraavana kesänä 1743. Raja siirtyi Kymijoelle. Mutta sodan seurauksena alettiin rakentaa Suomenlinnaa ja siitä taas seurasi muun muassa Tuomarinkylän kartanon rakentaminen, summaa Salovaara.
Tuoretta kirjaa löytyy kirjakauppojen verkkomyynnistä sekä MV-kuvista Malmintorin kauppakeskuksesta. Kotimaassa painetun kirjan hinta on 35 euroa suoramyynnissä, verkkokauppojen kautta enemmän. Hannu Salovaara on esittelemässä teosta 20.11. klo 18-19 Pukinmäen kirjastossa, 21.11. klo 18-19 Oulunkylän kirjastossa ja 22.11. klo 18-19.30 Tapanilan kirjastossa. Teoksen voi lunastaa myös suoraan häneltä. Teija Loponen