Viikkiläinen Roope saa sankarikoiran arvon

Roope on omistajansa mukaan huumorintajuinen, terävä ja lempeä. Kuva Nina Hedkrok
Kennelliitto myöntää tänä vuonna Sankarikoiran arvon 22 koiralle. Palkittavien joukossa on viikkiläinen saksanpaimenkoira Roope, joka pelasti pahoin loukkaantuneen emäntänsä.
Nina Hedkrok kertoo omaavansa symbioottisen suhteen Roopeen. Jo kun Hedrok kävi pari vuotta sitten useamman kerran Vesilahdessa sijaitsevalla kennelillä katsomassa itselleen pentua, tuli yhdeksästä pennusta joka kerta sama yksilö hänen jalkojensa juureen muiden jatkaessa leikkejä ja jäädessä imemään emän nisiä.
-Roope näytti pomottajalta. Viimeisellä valintakäynnillä minulla oli mukana kattilan kansia. joita rämisytin testaten sen rohkeutta ja katsoin myös, uskaltaako se kävellä metallin päällä. Kasvattaja tuli luokseni ja kysyi, että tämän pomonkos sinä meinaatkin valita. Vastasin, että koira näyttää valinneen minut. Koira tuli jälleen perässä ja jäi ulvomaan, kun Nina lähti pois. Ninan mennessä myöhemmin hakemaan koiraa kotiin, hyppäsi Roope heti etupenkille laitettuun sänkyyn, jossa matkasi turvavaljaissa.
-Kotona itämaiset kissani ympäröivät Roopen, kerran sähähtivät ja olivat heti kavereita.
Roope oli vuoden ja kolme kuukautta, kun parivaljakko lähti aamuseitsemältä kohtalokkaalle Hallainvuoren lenkille Viikissä. Ninan kännykkä jäi kotiin latautumaan.
-Otin suppilovahveroita varten pienen hedelmäpussin mukaan, kuljimme kalliolla ja yhtäkkiä liukastuin. En ehtinyt reagoida mitenkään, mutta onneksi Roope oli pitkässä liinassa, kun kierin pääni kiveen lyöneenä kalliolta alas. Roope haukkunut ja ulvonut sekä yrittänyt raahata tajutonta emäntäänsä lahkeista ihmisten ilmoille. Maassa oli näkynyt raahaamisjälkiä.
Lopulta vanhempi sauvakävelijämies oli kiinnittänyt koiran kiihkeään haukkumiseen huomiota ja löysi Ninan pusikosta puolilta päivin tämän ollessa jo hypotermian rajoilla. Mies soitti pelastuslaitoksen paikalle. Koska iso saksanpaimenkoira makasi emäntänsä päällä lämmittämässä häntä eikä liikahtanut, he kutsuivat myös poliisit paikalle. Kun poliisit lähestyivät silmukkakepin kanssa, sai Nina sanottua, että käskyttäkää koiraa. Niin Roope meni käskytettynä kiltisti poliisiautoon ja vietiin Viikin löytöeläintaloon.
Useista pahoista murtumista kärsivälle Ninalle soitettiin pian sairaalaan, että koiralle on löydettävä hoitopaikka, tai sitten se annetaan eteenpäin.
-Laitoin someen ilmoituksen hoitopaikan tarpeesta ja Turusta otti ihana perhe yhteyttä, että voivat ottaa Roopen hoitoon saaristoon. Soittivat minulle videopuheluita, jotta saatoimme Roopen kanssa nähdä toisemme ja sain jutella sille. Näin yhteys välillämme säilyi. Ninan koettelemukset eivät kuitenkaan siihen päättyneet. Sairaalassa selvisi myös syöpä, jota ei voinut hoitaa, ennen kuin Nina toipui murtumista. Ero Roopesta jatkui.
-Ensin olin 5 kk pyörätuolissa. Sitten tammikuussa syöpä leikattiin, ja vasta huhtikuussa saatoin ottaa Roopen kotiin. Olin Roopesta erossa 21.9.- 1.4. eli yli puoli vuotta. Olemme tuon upean Roopesta huolehtineen perheen kanssa edelleen yhteyksissä ja olen heille todella kiitollinen.
Nyt Nina ja Roope ovat Helsingin palveluskoirajärjestössä mukana ja käyvät harjoittelemassa.
-Ilman Roopea olisin kuollut ja samoin ilman tuota sauvakävelyllä ollutta vanhempaa miestä. Häntä haluaisin kiittää, jos oikea henkilö löytyisi tätä kautta. Toimituksesta saa yhteystiedot, jos auttaja löytyy.
Kennelliitto on palkinnut koiria sankariteoista jo 1970-luvulta lähtien. Sankarikoiran arvo voidaan myöntää koiralle, joka on vaikuttanut merkittävästi siihen, että yksi tai useampi ihmishenki on pelastunut. Sankarikoira-arvonimiä myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 1997. Tänä vuonna 22 koiraa saa sankarikoiran tittelin ja lisäksi 17 koiraa saa kunniamaininnan tekemästään urotyöstä. Sankarikoirat palkitaan joulukuussa Koiramessuilla Helsingissä.
Teija Loponen
Edellinen artikkeliAuttavat kädet – 12 lasta ulos palavasta junasta
Seuraava artikkeliHetkellistä