Nikkarit ja kutojat vaalivat Siltamäen perinnemaisemaa

Erkki Alanko on huolissaan tyhjentyneistä rakennuksista. Kankurit ja nikkarit kokoontuvat taustan vanhalla navetalla. Kuva Teija Loponen
Siltamäen palvelukodin arvokkaat vanhat rakennukset ovat pääosin tyhjillään. Vanhusten siirron jälkeen on upeassa pihapiirissä ollut aika hiljaista. Aktiivista toimintaa siellä silti on Siltamäen Nikkariverstaan ja Kankurituvan Ystävien toimesta.
Vielä elokuussa Siltamäen palvelutalon uusin rakennus oli väliaikaisesti väistötilakäytössä Itäkeskuksen vanhuksille, mutta muutoin sote on irtisanonut tilansa Siltamäessä ja rakennukset pihapiireineen siirtyivät Kaupunkiympäristötoimialan hallintaan. Vanhassa remontoidussa navetassa sen sijaan riittää aktiivista toimintaa. Siellä toimii Siltamäen Nikkariverstas ja sen keittiö toimii myös navetan ylisillä kangaspuitaan kolkuttavien Kankuritupalaisten taukotupana.
-Silloin aikoinaan kun kaupunki myi Malmin virkistyskeskuksen, eikä Syystien palvelutalosta löytynytkään tiloja puutyöverstaalle ja kutojille, lupasi Siltamäen palvelutalon johtaja Markku Pyttynen, että sinne piharakennuksiin voidaan siirtyä, tietää Siltamäen Nikkariverstaan ja Kankurituvan Ystävät ry:n puheenjohtaja Erkki Alanko.
Navettaan tehtiin iso remontti, kaivettiin ympärille salaojat, uusittiin ikkunat ja paljon muuta.
-Siihen saatiin kaupungin Lähiörahastosta rahaa ja siitä lähtien tässä on oltu vuokralla. Toiminta on tarkoitettu, ihan kuin Virkkarissakin aikoinaan, eläkeläisille ja työttömille. Alkuun meillä oli ohjaajakin ja saatiin pieni summa rahaa hankintoihin. Kaupunki maksaa edelleen vuokran, mutta nyt hankinnat tehdään vapaaehtoista jäsenmaksua keräämällä, tai sitten ihan vain omasta pussista, Alanko kertoilee.
Sekä Nikkariverstaalla, että Kankurituvassa on ahkeria kävijöitä. He ideoivat ja toteuttavat itse kursseja, kuten puukon teon ja hienon jakkaran ”Sil de Pallin”. Yksi verstaan aktiiveista ja ammattitaitoaan jakavista on palkittu sisustusarkkitehti Kaarle Holmberg, Kassu.
-WhatsApp -ryhmässä meitä on sellaiset kuutisenkymmentä, mutta aktiivisia kävijöitä on tietysti vähemmän. Meillä porukka ideoi paljon ja kätten töiden lisäksi liikutaan ahkerasti, käydään Kustaankartanon seniorikeskuksen salilla yhdessä tai yksin, pyöräillään, tehdään tutustumisretkiä ja nyt ollaan menossa katsomaan Saiturin joulu-balettia, peräti 25 osallistujan voimin, Alanko kertoilee.
Siltamäen Nikkariverstaan ja Kankurituvan Ystävät pitävät myös huolta ympäristöstä, laittavat kaupungille viestiä, jos muissa rakennuksissa on jäänyt ikkunoita tai ovia auki niissä kävijöiden jäljiltä, siistivät pihaa ja valvovat muutenkin, ettei vanhan palvelutalon mailla tapahdu mitään asiatonta. Kun Barokkiorkesteri järjesti siellä pihakonsertin, huolehti yhdistyksen väki nurmikot kuntoon ja kaiken muun oheisjärjestelyn.
-On todella sääli, ettei paikalle ole löydetty uutta käyttöä. Tarvettahan olisi, kun Siltamäessä ei ole mitään kokoontumispaikkoja asukasyhdistykselle ja muille toimijoille, pohtivat paikalle osuneet Kankuritupalaiset Tuula Jylhä, Helena Ristola, Virve Puotinen, Marjut Lindberg ja Liisa Palmén.
Kaikki toivovat, että toiminta saisi Siltamäessä jatkua, sillä vastaavanlaisia toimintatiloja ei kaupungilla muualla ole. Niinpä Siltamäessä käy eläkeläisiä ja työttömiä kauempaakin harrastamassa.
-Tämä on sellainen yhteisö, joka pitää mielen ja kehon virkeänä. Aina löytyy juttuseuraa ja talkoisiin väkeä, he tiivistävät toiminnan ytimen.
Teija Loponen
Kassu Holmberg suunnittelee yhä huonekaluja ja käyttää myös kierrätysmateriaalia hyväkseen.
Edellinen artikkeliPihlajamäessä luikertelee käärme
Seuraava artikkeliTapanilan taivaan alla peltikaton hyväksi