Pihlajamäessä syntyy dekkareita faktan pohjalle

Risto Malin yhdistää mielenkiintoisella tavalla paikallishistoriaan murhamysteereitä. Toinen dekkari on parhaillaan painossa. Kuva Teija Loponen
Risto Malin nauttii siitä, että saa keksiä jänniä juonenkäänteitä dekkareihinsa, jotka pohjautuvat pitkälti historiatietoon. Tarinoiden keksiminen kun ei hänen leipätyössään taloustoimittajana ollut sallittua.
Eläkkeelle jäätyään pihlajamäkeläinen Risto Malin ajatteli käyvänsä rokkiklubeilla ja metallifestareilla sekä viettävänsä aikaa lastenlasten kanssa. Koronapandemia vei pohjan kahden ensimmäisen toiveen välittömältä toteutumiselta ja tilalle astui asia, jotta pitkän linjan toimittaja ei todellakaan ollut ajatellut tekevänsä, eli kirjan kirjoittaminen. Esikoisdekkarinsa Anjalankosken salaisuus (Reuna) hän julkaisi viime kesänä ja parhaillaan painossa on seuraava romaani Kylmä kuin Kymi. Kolmaskin kirja on valmisteilla.
-Alun perin esikoiskirjasta piti tulla omakustanne, mutta sitten kustantaja kiinnostui siitä ja oli valmis julkaisemaan sen. No sehän sopi. -Minua on aina kiinnostanut oman kotipaikkani Anjalankosken ja sen lähitienoon historia samoin kuin yritystoiminta ja etenkin vanhan kotiseutuni tehtaiden historiat. Alkuun tein kaverini kanssa triviakoosteita alueen musiikista, sitten keräsin tietoa anjalankoskelaisista muusikoista, kunnassa tehdystä rikoksista ja niin edelleen. Lopulta tuli fiilis, että keräämiäni historiatietoja voisi hyödyntääkin.
Paikallishistoria sellaisenaan ei kuitenkaan kiinnosta kuin kovin pientä porukkaa, joten päätin tehdä dekkarin, joka perustuu faktaan. Anjalankosken tehtaalla olin itsekin koulupoikana töissä, mutta Voikkaakin oli tuttu. Dekkaria kirjoittaessa minulle selvisi paljon lisää isoisäni murhasta vuonna 1938, paljastaa Malin.
Malin on asunut jo 30 vuotta Pihlajamäessä, josta esikoisromaanin päähenkilö on kotoisin ja jonne toisen romaanin päähenkilöt muuttavat. Rapakivenkuja ja sen kauneus tulee kirjoissa tutuksi, samoin muut lähistön maisemat.
-Kylmä kuin Kymi romaanin henkilöt ja rikostapahtumat ovat fiktiivisiä, mutta tapahtumien kehykset ovat silkkaa faktaa. Perusteellisten pohjaselvitysteni ansiosta Suomen paperiteollisuuden 2000-luvun kujanjuoksu on kuvattu pilkulleen niin kuin se todellisuudessa meni. Yritystapahtumat etenevät jopa tuntien tarkkuudella tosielämän tahdissa. Tosin se jäi nyt auki, kävikö niin kuin kirjoitin tänään haastattelupäivänä pidetyssä UPM:n yhtiökokouksessa, kirja kun on jo painossa! Malinin kirjoissa on keksityt päähenkilöt, mutta sivurooleissa oikeita henkilöitä.
-En kuitenkaan laita heitä koskaan tekemään mitään sellaista, mitä eivät tosielämässä ole tehneet. Kirjoissa ei myöskään veri roisku, eivätkä veriset teokset kuulu Malinin omalle lukulistalle.
-Aika paljon luen ruotsalaisten naiskirjailijoiden dekkareita, kotimaisista muun muassa Markus Ahosta, hän paljastaa.
Risto Malinilla on taito kätkeä rikoksen ratkaisu aivan loppuun ja niin yllättäväksi, ettei edes kokenut kustannustoimittaja ole sitä arvannut. Kirja kirjalta tapahtumat siirtyvät enemmän Pihlajamäkeen ja Koillis-Helsinkiin, kolmannessa kirjassa on mukana myös Malmia.
-On luonnollista ja helppoa laittaa tapahtumia alueille, jotka tuntee hyvin. Siten taustatöiden osuus niiden suhteen jää huomattavasti vähemmälle. Minulla taustatöihin, faktan keruuseen menee 6-8 kk, itse kirjoittaminen vie vain muutaman kuukauden, Risto Malin kertoo.
Risto Malinin kirjoja saa kirjakaupoista tilaamalla, sekä Kalliossa sijaitsevasta taidekaupasta, joka myy Reuna -kustantamon kirjoja.
Teija Loponen
Edellinen artikkeliItselle tarpeetonta, toiselle tarpeen
Seuraava artikkeliJalkapallouutisia