Kerrostaloja ei toivota, kouluja ja päiväkoteja kyllä
Apulaispormestari Anni Sinnemäki sekä joukko kaupunkiympäristölautakunnan jäseniä ja kaksi kaupungin arkkitehtiä jalkautuivat viime perjantaina illansuussa tutkailemaan yhdessä Puistola-Seuran ja Tapulikaupunki-seuran edustajien ja asukkaiden kanssa alueelle tehtyjen suunnitelmien kohteita.
Apulaispormestari Anni Sinnemäki sekä joukko kaupunkiympäristölautakunnan jäseniä ja kaksi kaupungin arkkitehtiä jalkautuivat viime perjantaina illansuussa tutkailemaan yhdessä Puistola-Seuran ja Tapulikaupunki-seuran edustajien ja asukkaiden kanssa alueelle tehtyjen suunnitelmien kohteita.
Kaupunkiympäristölautakunnan jäsenistä ja varajäsenistä Puistolaan saapuivat Anni Sinnemäki, Risto Rautava, Otso Kivekäs, Sami Kuusela, Sameli Sivonen, Jenni Hjelt sekä Marleena Isomaa. Suuunnitteluperiaatteita esittelivät arkkitehdit Joakim Kettunen ja Mimmi Koriseva. Mukaan oli kutsuttu alueen kaupunginosaseurojen hallituksen jäseniä ja kaava -aktiiveja sekä muutama asemanseudun asukas. Arkkitehdit esittelivät suunnitelmia ja vastailivat asukkaiden kysymyksiin sekä jakoivat kartat, joista selviää maankäytön suunnitelmat ja tonttitehokkuudet.
-Aika laihaksi anti jäi sen suhteen, että mitään lupauksia suunnitelmien muutoksista olisi saatu. Parasta olivat kahdenkeskiset tai pienryhmässä käydyt keskustelut, totesi Puistola-Seuran puheenjohtaja Maija-Liisa Pennanen.
Hänellä on tiedossa yksi seuran jäsen, joka aikoo tehdä muutosehdotuksen. Lisäksi tilaisuudessa saatiin vähän enemmän tietoa aikatauluista ja vaikuttamismahdollisuuksista. Rakentamiseen voi vielä yrittää vaikuttaa.
Vierailijoille pyrittiin kovasti painottamaan sitä, että Puistolan palvelut eivät nytkään riitä, joten kuinka ne voisivat kattaa alueen kasvavan asukasmäärän, jos nyt esitetyissä suunnitelmissa ei oteta kantaa esimerkiksi päivähoitopaikkojen riittävyyteen ja kouluverkostoon.
Vierailijoille pyrittiin kovasti painottamaan sitä, että Puistolan palvelut eivät nytkään riitä, joten kuinka ne voisivat kattaa alueen kasvavan asukasmäärän, jos nyt esitetyissä suunnitelmissa ei oteta kantaa esimerkiksi päivähoitopaikkojen riittävyyteen ja kouluverkostoon.
Ratkaisua kasvaviin liikennemääriin kaivattiin, samoin ihmeteltiin, missä Puistolassa jatkossa pysäköidään ja miten kapealla Puistolantanhualla mahdutaan ajamaan, jos sen varteen tulee satoja uusia asukkaita? Puistolantorin lähistölle saakka ei kuljettu, mutta sielläkin tavoitteellinen tonttitehokkuus saadun kartan merkinnöissä on 0,4-1,2.
Puistolan peruskoulun johtokunnan puheenjohtaja Maija Kallis esitti kaupungin edustajille, että Puistolanraitin ala-asteen pihoilta pitäisi saada kaskon parakit pois.
-Nämä viisi parakkia koulujen pihalla vievät tilaa lasten välituntiliikunnalta ja ovat vähentäneet arkiliikunnan mahdollisuuksia koko alueella. Puistolanraitin ala-asteella on oppilaita noin 520 ja se on Helsingin suurimpia alakouluja. Kallis painottikin kaupunkiympäristölautakunnan jäsenille, että kaavoituksessa pitää huomioida myös palvelut ja lisäkaavoituksessa sen pitäisi olla automaatio.
-Nyt varhaiskasvatuksen paikkoja on tarjottu puistolalaisperheille kantakaupungista, Laajasalosta ja pahimmillaan Lauttasaaresta. Tilanne ei ole parantunut juuri lainkaan 10 vuodessa ja aina uudet perheet joutuvat samaan tilanteeseen. Uskomatonta, että kaupunki ei voi rakentaa Tenavatien vanhaan kansakouluun päiväkotia, niin kuin Malmille tehtiin Aapiskukon päiväkoti. Tähän rakennukseen saataisii tilapaikkoja noin 140 lapselle, hän painotti.
Puistolan puolelta siirryttiin Tapulikaupunkiin, jossa Joakim Kettunen totesi asemaa vastapäätä sijaitsevan rakennuksen olevan turhan matala sijaintiinsa nähden. Samoin hän kertoi, että sekä yleisten, että asuintalojen maantasopysäköinti ei ole tehokasta maankäyttööä. Jos näitä pysäköintialueita muutettaisiin asuintonteiksi, voisi tonttitehokkuus aseman läheisyydessä olla yli 1,8. Se tarkoittaa jopa yli kymmenkerroksista rakentamista. Pysäköinti siirtyisi suunnitelmissa pysäköintilaitoksiin.
Teija Loponen