Näin vastaavat Koillisesta Eduskuntaan tähtäävät

Olemme julkaisseet lehdessä ja kotisivullamme kysymykset, joihin vastaamalla Koillis-Helsingistä eduskuntaan tähtäävät voivat päästä esittelemään itsensä lehtemme sivuilla ja kotisivullamme.
1. Nimi, ikä, puolue ja asuinkaupunginosa 2. Miksi asetuit ehdolle? Tavoitteesi? 3. Miten uskot voivasi vaikuttaa, jos tulet valituksi? 4. Voiko mielestäsi Eduskunnasta käsin ajaa myös oman asuinalueen asioita?
Terhi Peltokorpi, Keskusta, Suutarila

Terhi Peltokorpi

Moni ihminen pyysi lähtemään ehdokkaaksi.
Haluan vahvistaa perustason sosiaali- ja terveyspalveluita, lisätä matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita ja parantaa ikääntyneiden hoivaa. Varhaiskasvatus ja perusopetus on laitettava kuntoon, jotta jokainen lapsi oppii perustaidot. Pääkaupunkiseudun korkeakouluihin tulee lisätä aloituspaikkoja. Suomen taloutta pitää vahvistaa. Yrittämisen ja työnteon edellytyksiä on parannettava ja mahdollistettava osatyökykyisille työnteko. Sosiaaliturvaa tulee uudistaa siten, että työnteko on aina kannattavaa.
Olen ollut Helsingissä kaupunginvaltuutettuna jo 22 vuotta ja toiminut aiemmin kansanedustajana. Nyt työskentelen kahdeksatta vuotta asiantuntijana eduskunnassa, joten minulla ei mene aikaa työn opetteluun. Minua pidetään pitkäjänteisenä, yhteistyökykyisenä ja toisia arvostavana poliitikkona. Nämä ominaisuudet auttavat vaikuttamistyössä.
Kansanedustaja voi vaikuttaa asioihin monella tavalla: lainsäädäntötyössä, vaikuttamalla valtion budjettiin, eri tahoihin neuvotteluissa ja keskusteluissa ja nostamalla asioita julkiseen keskusteluun. On todella tärkeää, että Helsingin lähiöiden ja helsinkiläisten ihmisten arki kuuluu myös eduskuntapuheissa.

Tomi Raitio, 53, SDP, Malmi

Tomi Raitio

Ilmastonmuutos ja luonnon kantokyky, väestörakenne ja elinkeinoelämän murros tuovat omat haasteensa talouteen, työllisyyteen ja veropolitiikkaan. Teknologia ja tiede kehittyvät nopeaa tahtia ja koulutuksen olisi pysyttävä perässä. On tehtävä ekologisesti, eettisesti ja sosiaalisesti kestäviä päätöksiä ripeästi, mutta tarkasti arvioiden. On toteutettava inhimillistä ja kaukonäköistä politiikkaa, jossa ketään ei syrjitä, osallisuutta lisätään ja vahvistetaan ihmisten kiinnittymistä yhteisöön. Syrjäytymistä vastaan on taisteltava, turvattava ihmisarvoinen elämä ja mahdollisuus oppia ja tavoitella hyvää elämää. Rakennetaan yhdessä Suomi, josta voimme olla ylpeitä. Olen ehdolla, koska nämä asiat ovat tavoittelemisen arvoisia.
Eduskunnassa vaikuttaisin tukemalla sosialidemokraattisten arvojen mukaisia päätöksiä ja aloitteita. On useita kiinnostavia valiokuntia, joiden kautta on mahdollista vaikuttaa hyvinkin konkreettisesti.
Eduskunnassa säädetään lakeja, jotka asettavat raamit myös kuntapolitiikalle, ja tätä kautta, sekä kansalaisdemokratiaa vahvistamalla ulottuu vaikutus myös paikallisesti. Nuorten syrjäytymisen ehkäisy, vähimmäispalvelut, hoitotakuut yms. ovat valtakunnallisestikin merkittäviä, vaikka niiden tilan voi kokea vahvasti paikallisesti ja omakohtaisesti.

Veronika Honkasalo, 47 , Vasemmistoliitto, Pukinmäki

Veronika Honkasalo

Olen osoittanut 1. eduskuntakaudellani tekeväni tinkimättömästi ja ahkerasti töitä mm. koulutuksen, ihmisoikeuksien, palveluiden ja ilmaston eteen ja haluan jatkaa tätä työtä, josta olen saanut positiivista palautetta myös yli puoluerajojen. Koulutuksen rahoitusta on vahvistettava joka koulutusasteella ja huolehdittava, että jokainen erityiseen tukeen oikeutettu lapsi sitä myös saa. Ryhmäkokoja tulee pienentää ja oppimisen tukea vahvistaa. Kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa on jatkettava ja luontokato pysäytettävä.
Politiikassa vaikutetaan parhaiten tekemällä yhteistyötä muiden puolueiden kanssa. Työ sivistysvaliokunnassa on ollut antoisaa, sillä olen pystynyt hyödyntämään tutkijataustaani. On tärkeää, että on poliitikkona sanavalmis, jaksaa perehtyä isoihin asiakokonaisuuksiin ja puhuu myös niiden puolesta, jotka eivät saa ääntänsä julkisuudessa kuuluviin.
Monet valtakunnalliset asiat vaikuttavat suoraan myös koillishelsinkiläisten arkeen, kuten resurssoidaanko julkiseen liikenteeseen valtion taholta riittävästi, huomioidaanko sosiaali- ja terveyspalveluiden ja koulutuksen rahoituksessa myös Helsingin erityistarpeet esimerkiksi segregaation näkökulmasta. On tärkeää, että eduskunnassa on kansanedustajia myös lähiöistä eikä vain kantakaupungin alueelta.

Edellinen artikkeliHelsinki avasi kaksi uutta neuvolapistettä
Seuraava artikkeliLakialoite kansallispuiston laajentamisesta Malmille jäi käsittelemättä