Vantaanjoen varren entisten kylien, nykyisten Tapaninvainion, Tuomarinkylän ja Pakilan historian harrastajat kiinnostuivat jo ennen koronapandemiaa Hattujen sodasta, joka käytiin 1741- 43 myös Tapaninvainiolla. Nyt aiheeseen voi tutustua Pukinmäen kirjastossa.
Ruotsin kuningas Fredrik I :n karoliiniarmeija vetäytyi kesällä 1742 lähes taisteluitta Haminan talvileiristä Suurta rantatietä pitkin Malmille. Karoliiniarmeijan kokonaisvahvuus oli noin 15 000 miestä, joista lähes puolet oli suomalaisia. Tuon reitin loppupää on muuten nähtävillä Pukinmäen kirjaston lasivitriinissä, jossa Kuninkaan karttakirjan päälle on asetettu vanhoja rautanauloja osoittamaan kuljettua reittiä Tuusulasta Malmille. Joukkojen siirtyminen 10.- 11.8. 1742 Vantaanjoelle johti tykistötaisteluun nykyisen Tapaninvainion ja Tuomarinkartanon pelloilla. Keisarinna Elisabetin venäläisjoukkojen tykistö tulitti joen itärannalta nykyiseltä Kapunmäeltä Tuomarinkylän puolella olleita, satamaan pyrkineitä karoliinijoukkoja. Tykkien kantama oli tapaninvainiolaisen Pentti Karvosen mukaan jopa 400-500 metriä. Taisteluissa kaatui noin 200 miestä. Lopulta Ruotsin karoliiniarmeija antautui parin viikon päästä Kampissa, johon se oli perääntynyt. Antautumista seurasi seurasi ns. Pikkuvihan aika. Turun rauha elokuussa 1743 vahvisti rajaksi Kymijoen länsihaaran Pyhtäällä. Sieltä raja kaartoi Savonlinnaan, joka linnoitettujen Haminan ja Lappeenrannan lisäksi jäi rajan taa.
Lähiseudun historianharrastajien ryhmä päätti tehdä tuosta Tapaninvainion ja Tuomarinkylän taistelusta vuonna 1742 ison yleisötapahtuman, jossa olisi esitelty 1700 -luvun arkielämää sotilasleireineen, taistelunäytöksineen ja iltatanssiaisineen. Korona ja tapahtumat Ukrainassa muuttivat suunnitelmia. Lopulta tapahtuma saatettiin toteuttaa niin, että siihen liittyi Pukinmäessä järjestetty yleisöseminaari syyskuussa ja musiikkipainotteinen tilaisuus Pakilan kirkolla lokakuussa. Marraskuun alussa avattu kirjastonäyttely on jatkoa jo järjestetyille ohjelmille. Kirjastossa on esillä Pentti O. Karvosen maalauksia ja keramiikkateoksia muun muassa karoliineista sekä Jyri Äärilän tekemiä esinelöytöjä Tuomarinkylästä ja Tapaninvainiolta. Osa kanuunankuulista on Kapteenskanmäeltä löydettyjä, osa lainattuja. Taidenäyttelyn kirjastoon koonnut Pentti Karvonen on maalannut niin karoliineja, alueen maisemia kuin vähän modernimpiakin töitä. Lisäksi vitriinissä on hänen tekemäänsä keramiikkaa, esimerkiksi Jeesuksen pää. -Jeesus sopii aiheeseen, sillä sotajoukoille pidettiin aina aamuisin hartaushetki ja siellä ne sotilaat seisoivat Tuomarinkylän pelloilla päät paljastettuina, Karvonen kertoo.
Vitriinin löydöt ovat pitkälti Jyri Äärilän metallinpaljastimen avulla tekemiä. -Näiltä pelloilta on löytynyt kopeekkoja ja öörejä, kuparilantteja, jotka eivät kovin arvokkaita ole. Ikähän ei kolikoita arvokkaaksi tee, vaan niiden kunto ja harvinaisuus, Äärilä toteaa. Myös muutamat musketeissa käytettävät lyijykuulat ovat hänen löytöjään. Muiden löytämät tykinkuulat ovat löytöjä Kapteenskanmäen läheltä, asukkaiden puutarhoista. Musketinluoteja Äärilä on löytänyt Tuomarinkylän pelloilta. Sieltä hän on myös löytänyt sekalaisia vanhoja esineitä mm. soljen osia. -Aika hidasta ja aikaavievää tämä etsiminen on. Enimmäkseen löytyy roskaa. Vanhojen tinasotilasfiguurien löytäminen kyllä ilahdutti mieltä, vaikka eivät nekään arvokkaita ole. Juuri kiinnostus historiaan sai innostumaan vanhojen esineiden etsinnästä metallinpaljastimella. On mielenkiintoista tutkia kartoista paikkoja, joihin kannattaisi mennä etsintöjä tekemään ja samoin on mielenkiintoista tutkia löytöjen alkuperää. Esimerkiksi kolikoista löytyy varsin hyvin tietoa ihan Internetin kautta, Äärilä kertoo. Näyttelyn avajaisissa oli historiaryhmän miesten Hannu Salovaaran, Pentti Karvosen,Urpo Oksasen ja Jyri Äärilän lisäksi paikalla myös kaksi Uudenmaan karoliinirykmentin sotilasta upeine asuineen. Teija Loponen
”Karoliinien jäljillä” näyttely vie 1600-1700-luvulle ja Ruotsin armeijan sotilaisiin, karoliineihin. Näyttely on esillä marraskuun ajan.
Ruotsin kuningas Fredrik I :n karoliiniarmeija vetäytyi kesällä 1742 lähes taisteluitta Haminan talvileiristä Suurta rantatietä pitkin Malmille. Karoliiniarmeijan kokonaisvahvuus oli noin 15 000 miestä, joista lähes puolet oli suomalaisia. Tuon reitin loppupää on muuten nähtävillä Pukinmäen kirjaston lasivitriinissä, jossa Kuninkaan karttakirjan päälle on asetettu vanhoja rautanauloja osoittamaan kuljettua reittiä Tuusulasta Malmille. Joukkojen siirtyminen 10.- 11.8. 1742 Vantaanjoelle johti tykistötaisteluun nykyisen Tapaninvainion ja Tuomarinkartanon pelloilla. Keisarinna Elisabetin venäläisjoukkojen tykistö tulitti joen itärannalta nykyiseltä Kapunmäeltä Tuomarinkylän puolella olleita, satamaan pyrkineitä karoliinijoukkoja. Tykkien kantama oli tapaninvainiolaisen Pentti Karvosen mukaan jopa 400-500 metriä. Taisteluissa kaatui noin 200 miestä. Lopulta Ruotsin karoliiniarmeija antautui parin viikon päästä Kampissa, johon se oli perääntynyt. Antautumista seurasi seurasi ns. Pikkuvihan aika. Turun rauha elokuussa 1743 vahvisti rajaksi Kymijoen länsihaaran Pyhtäällä. Sieltä raja kaartoi Savonlinnaan, joka linnoitettujen Haminan ja Lappeenrannan lisäksi jäi rajan taa.
Lähiseudun historianharrastajien ryhmä päätti tehdä tuosta Tapaninvainion ja Tuomarinkylän taistelusta vuonna 1742 ison yleisötapahtuman, jossa olisi esitelty 1700 -luvun arkielämää sotilasleireineen, taistelunäytöksineen ja iltatanssiaisineen. Korona ja tapahtumat Ukrainassa muuttivat suunnitelmia. Lopulta tapahtuma saatettiin toteuttaa niin, että siihen liittyi Pukinmäessä järjestetty yleisöseminaari syyskuussa ja musiikkipainotteinen tilaisuus Pakilan kirkolla lokakuussa. Marraskuun alussa avattu kirjastonäyttely on jatkoa jo järjestetyille ohjelmille. Kirjastossa on esillä Pentti O. Karvosen maalauksia ja keramiikkateoksia muun muassa karoliineista sekä Jyri Äärilän tekemiä esinelöytöjä Tuomarinkylästä ja Tapaninvainiolta. Osa kanuunankuulista on Kapteenskanmäeltä löydettyjä, osa lainattuja. Taidenäyttelyn kirjastoon koonnut Pentti Karvonen on maalannut niin karoliineja, alueen maisemia kuin vähän modernimpiakin töitä. Lisäksi vitriinissä on hänen tekemäänsä keramiikkaa, esimerkiksi Jeesuksen pää. -Jeesus sopii aiheeseen, sillä sotajoukoille pidettiin aina aamuisin hartaushetki ja siellä ne sotilaat seisoivat Tuomarinkylän pelloilla päät paljastettuina, Karvonen kertoo.
Vitriinin löydöt ovat pitkälti Jyri Äärilän metallinpaljastimen avulla tekemiä. -Näiltä pelloilta on löytynyt kopeekkoja ja öörejä, kuparilantteja, jotka eivät kovin arvokkaita ole. Ikähän ei kolikoita arvokkaaksi tee, vaan niiden kunto ja harvinaisuus, Äärilä toteaa. Myös muutamat musketeissa käytettävät lyijykuulat ovat hänen löytöjään. Muiden löytämät tykinkuulat ovat löytöjä Kapteenskanmäen läheltä, asukkaiden puutarhoista. Musketinluoteja Äärilä on löytänyt Tuomarinkylän pelloilta. Sieltä hän on myös löytänyt sekalaisia vanhoja esineitä mm. soljen osia. -Aika hidasta ja aikaavievää tämä etsiminen on. Enimmäkseen löytyy roskaa. Vanhojen tinasotilasfiguurien löytäminen kyllä ilahdutti mieltä, vaikka eivät nekään arvokkaita ole. Juuri kiinnostus historiaan sai innostumaan vanhojen esineiden etsinnästä metallinpaljastimella. On mielenkiintoista tutkia kartoista paikkoja, joihin kannattaisi mennä etsintöjä tekemään ja samoin on mielenkiintoista tutkia löytöjen alkuperää. Esimerkiksi kolikoista löytyy varsin hyvin tietoa ihan Internetin kautta, Äärilä kertoo. Näyttelyn avajaisissa oli historiaryhmän miesten Hannu Salovaaran, Pentti Karvosen,Urpo Oksasen ja Jyri Äärilän lisäksi paikalla myös kaksi Uudenmaan karoliinirykmentin sotilasta upeine asuineen. Teija Loponen
”Karoliinien jäljillä” näyttely vie 1600-1700-luvulle ja Ruotsin armeijan sotilaisiin, karoliineihin. Näyttely on esillä marraskuun ajan.
