Heikinlaaksossa sijaitsee yksi muutamista harvoista Helsingin luonnonsuojelualueista, Roosinmäen luonnonsuojelualue. Roosinmäki on ainoa kasvupaikka Helsingissä sinipunakukkaiselle ketokatkerolle. Nyt kallioisessa maastossa näkyy siellä täällä uretaanivaahtoa.
Roosinmäen luonnonsuojelualue perustettiin suojelemaan sen kalliokedoilla kasvavia harvinaisia kasvilajeja. Alueen kallioperä on graniittia ja gneissia, jossa on paikoin kalkkikerroksia. Kalkki on osalle vaateliaista ja uhanalalaisista kasveista elinehto. Nimensä Roosinmäki on saanut kauppapuutarhuri Fredrik Roosilta, joka perusti lähistölle 1920-luvulla maatilan. Hänen poikansa viljeli siellä perunaa aina 1970-luvun lopulle saakka. Tuottamattomat kallioalueet olivat aiemmin laitumina ja osa harvinaisista kasvilajeista on todennäköisesti perua tuolta vuosisadan alusta.
Muutama viikko sitten eräs lukija kertoi jonkun käyneen ruiskuttamassa uretaanivaahtoa pitkin kallioita ja osin kasvienkin päälle. Kaupungilta ei vielä löytynyt henkilöä, joka osaisi vastata, puhdistetaanko uretaanit luonnosta, vai annetaanko niiden jäädä sinne. HSY:n mukaan uretaani kuuluu sekajätteeseen, josta tehdään Vantaan Energia jätevoimalassa kaukolämpöä ja sähköä.
Teija Loponen
Helsingin luonnonsuojelualueet Koillis-Helsingissä
Helsingissä on 66 luonnonsuojelualuetta, joista noin puolet sijaitsee saarissa. Linnustonsuojelualueita on eniten, niistä suurin on Viikki-Vanhankaupunginlahti 305,72 ha. Suojeltuja niittyjä on seitsemän, joista Roosinmäki on kolmanneksi suurin, 4,54 ha.
Geologisin perustein on suojeltu neljä aluetta, niistä Jakomäen muinaisrantarannikko on pienin, 0.96 ha. Metsäisiä luonnonsuojelualueita on 18 kappaletta, joista kaksi Koillisessa. Toinen on Vantaanjoentörmä, 3,04 ha, se on kolmanneksi pienin ja toinen Vanhankaupunginlahden itärannalla Viikinmäen vanhaan tilaan kuulunut Mölylän metsä 12,64 ha.
Ihan koillisen rajoilla sijaitsevat myös Haltialan aarnialue, Haltialanmetsä, Niskalan arboretum ja Pitkäkosken rinnelehdot. Suojeltuja soita Helsingillä on neljä, niistä Slåttmossenin kohosuo sijaitsee Jakomäessä, se on 7,49 ha ja tuplasti isompi kuin seuraavaksi suurin suojeltu Jollaksen räme.
