Kotiseutupyöräreitit esittelevät eri kaupunginosien historiaa, luonto- ja kulttuurinähtävyyksiä sekä tekevät tutuksi kaupungin eri alueiden ominaispiirteitä. Kotiseutupyöräilykarttoja on laadittu koko Helsingin alueelta yhteensä 29 kappaletta, joista kuusi Koillisesta.
Kotiseutupyöräreittien nähtävyydet ja pituudet on merkitty karttoihin, matkat vaihtelevat 10:stä 30:een kilometriin. Reittien kiertoon voi varata aikaa tunnista kokonaiseen päivään. Välillä kehotetaan nousemaan pyörän päältä ja tekemään pieni kävelykierros kohteessa. Koska reitit on suunniteltu kymmenisen vuotta sitten, on osa nähtävyyskohteista ehtinyt jo hävitä.
Esittelemme Koillisen kotiseutupyöräreitit heinäkuun aikana kotisivuillamme.
Viikin-Pihlajamäen kierros on pituudeltaan 17 kilometriä. Kierros lähtee Viikin Latokartanon päärakennukselta, kiertää Tiedepuiston kautta hautausmaalle ja sieltä Pihlajamäkeen hiidenkirnulle. Pihlajiston kautta siirrytään Vantaanjoen varteen ja sieltä jälleen Viikkiin, muun muassa arboretumiin.
Helsinki perustettiin 1550 Vantaanjoen suulle, jonne perustettiin samalla Kuninkaankartano linnoitetuksi hallintokeskukseksi. Viikin Latokartano perustettiin Viikin talonpojilta pakkolunastetuille maille tuottamaan viljaa ja rehua kuninkaankartanolle. Viikin Latokartano toimi maaherran virka-asuntona 1600- ja 1700-luvuilla. Kartanon maille Vantaanjoen läheisyyteen muodostui 1910-luvun alussa vähäinen Viikinmäen asutus. Vuoden 1946 suuressa alueliitoksessa Viikki liitettiin Helsinkiin.
Tuolta vanhalta kartanolta pyöräilylenkki lähtee ja siihen liittyy kaikkiaan 30 kohdetta, joista kerrotaan niiden taustoja.
Jokaisesta kartan kohteesta kerrotaan hieman historiaa. Esimerkiksi kohde numero seitsemän kertoo, että Latokartanon uuden asuinalueen rakentaminen alkoi 1997. Mäen laella on Simo Klemetinpojan puisto, jossa on venäläisten I maailmansodan aikaisia linnoitteita.
Numero 12 kohdalla Rapakiventien pohjoispäässä on kaksi hiidenkirnua, jotka ovat syntyneet jo ennen viime jääkautta. Toinen kirnu on läpimitaltaan Suomen suurin: soikion muotoisen kallioaukon halkaisija on suurimmillaan 6,9 m. Kirnun syvyys on 8,45 m. Siitä kaakkoon nousee Pihlajamäen maaston korkein kohta, joka on merenpinnasta 45 m.
Kun matkaa jatketaan Pihlajistoon, tullaan kohteeseen 14, joka on alkumuna. Toiselta nimeltään teos on Maailman synty, se on Budapestin kaupungin lahja Helsingille. Veistoksen on tehnyt Tamàs Ortutay 1971. Kohteessa numero 13 mainittua Pihlajiston ala-asteen edessä ollutta Helsingin kauneinta vaahteraa ei enää ole.
Opaskartta on tehty vuonna 2014, joten vanhentunuttakin tietoa siinä on. Viikinmäen ampumarataa ei enää ole kohteessa 19, vaan asunnot ovat vallanneet alueen. Viikin alueella on useita pysähdyspisteitä, kuten arboretum, eli puulajipuisto nro 23, Saunapellonpuiston puukerrostalot kohteessa 26 ja numero 29 on Gardenia, jossa tosin ei enää ole talvipuutarhaa tai muutakaan vihertoimintaa. Viimeisen pysähdyspaikan, 30, maatalousmuseokin on suljettu.
Teija Loponen
