Tapanilassa asuva ja Viikissä kouluaan käyvä ysiluokkalainen Katri Asp oli yksi noin 20 000:sta Metsävisaan osallistuneesta, jotka ylsivät taidoillaan finaaliin. Sijoitus metsä- ja luontotietoutta vaativassa kisassa oli jaettu viides sija.
– Oli aivan mahtavaa päästä finaaliin, se oli samalla kaksipäiväinen palkintomatka, jossa pääsimme oppimaan ja kokemaan paljon, Katri Asp iloitsee.
Finaaliin kutsuttiin 50 parasta koulunsa voittajaa opettajansa kanssa.
Katrin perheellä on mökki ja metsää Itä-Suomessa, sieltä on herännyt hänen kiinnostuksensa luontoon ja erityisesti metsään liittyviin asioihin. Katri jopa haaveilee metsänhoitoon liittyvästä ammatista sitten tulevaisuudessa.
Finaaliin päässeet kuljetettiin viikko sitten torstaina Oodista Ruotsinkylään, jossa kilpailurastit odottivat.
– Kysymyksiä oli laidasta laitaan, kasvien tunnistuksesta metsän arviointiin. Kysyttiin esimerkiksi tiettyä kiveä koskevia väittämiä, siinä kyseessä oli jääkauden aikana kulkeutunut siirtolohkare, tai mikä aiheuttaa suurimmat taloudelliset tappiot metsätaloudessa vuosittain. Tuosta juurikäävästä oli jostain metsälehdestä sattunut lukemaankin.
Metsänhoitoon liittyviä kysymyksiä oli useita, kysyttiin muun muassa männikön kuutiomäärää hehtaarilla ja puuston pinta-alaa tietyssä männikössä.
Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulussa opiskelevalle ysiluokkalaiselle Katrille Metsävisaan osallistuminen oli tuttua jo kahdeksannelta luokalta.
– Mutta aiemmassa koulussani ei tästä kisasta puhuttu mitään, joten tosi hienoa, että täällä biologian opettaja sitä meille suositteli. Meitä ysiluokkalaisia siihen osallistui tietääkseni kymmenkunta, arvelee finaaliin asti valtavasta koko Suomen 20 000 oppilaan osallistujajoukosta yltänyt Katri.
Katri valmistautui finaaliin pyytämällä opettajaltaan metsäaiheista kirjallisuutta ja lukemalla kotoa löytyviä metsänhoitajan oppaita.
– Loppukilpailuun pääsy oli palkinto itsessään! Rastit olivat tosi mielenkiintoisia ja lisäksi eri metsäalan yhteistyökumppanit pitivät meille mielenkiintoisia esityksiä. Esimerkiksi Stora Enso esitteli toimintaansa ja meidän tietämyksemme metsäteollisuudesta syveni huomattavasti. Oli myös tosi kiva illanvietto ja opettajille oli omaa iltaohjelmaa. Saimme myös tietoa alan opinnoista ja opiskelupaikoista sekä erilaisista metsäalan työtehtävistä. Luulen, etten ollut ainoa joka innostui siellä pohtimaan, mitä itse voisi jatkossa opiskella, Katri kertoilee.
Kokemus oli niin mahtava, että Katri toivoo lämpimästi joka koululla kerrottavan mahdollisuudesta osallistua Metsävisaan.
– Sekin oli mahtavaa, että sai tutustua toisiin samanikäisiin kilpailijoihin eri puolilta Suomea. Me varmaan tulemme pitämään Metsävisan kämppikseni kanssa yhteyttä jatkossakin, Katri arvelee.
Uusien ystävyyksien lisäksi hän katsoo nyt luontoa ja metsää uudella tavalla. Kilpailu ja finaalin ohjelma opettivat paljon ja syvensivät näkemystä luonnosta ja sen arvosta.
Teija Loponen
Metsävisaa on järjestetty yhtäjaksoisesti vuodesta 1982 lähtien vuosittain.
Nyt vuorossa oli 41. Metsävisa. Kisaan on vuosien kuluessa osallistunut yli miljoona yläkoululaista.
Metsävisaa järjestävät Biologian ja Maantieteen opettajien liitto BMOL ry:n ja Suomen Metsäyhdistyksen apuna laajasti lähes koko metsäala.
