Pienten kahviviljelijöiden tukeminen sydämen asiana

Pamela loi Mosalle oman kahvin

Juho ja Pamela paahtavat kahvipavut kaasukäyttöisellä rumpupaahtimella. Kuva Teija Loponen

Perusta kotoisin oleva Pamela Mauricio tapasi miehensä Juho Purhosen Meksikossa. Suomeen pariskunta muutti lapsineen vuonna 2014 ja nykyään he asuvat Tapanilassa.

Mosan Mokka on yksi Pamelan luomuksista. Kaikki alkoi siitä, että Suomessa Pamela havaitsi suomalaisten todellakin juovan paljon kahvia.

– Hyvin, hyvin paljon kahvia! Aamusta iltaan.

Perussa kahvi kuului lähinnä hautajaisiin.

– Olin opiskellut elintarvikealaa ja halusin Suomessakin käyttää niitä tietojani ja taitojani hyväksi. Perheeni viljeli Perussa perunaa, mutta tiesin, että siellä viljellään myös korkeatasoista orgaanista kahvia. Sille on täällä Suomessa kysyntää. Alkuun mieheni oli sitä mieltä, ettei kahvipaahtimon perustaminen kannata. Onneksi hän lopulta uskoi, että nimenomaan pienviljelijöiltä ostettujen, orgaanisten korkealaatuisen kahvipapujen paahtaminen laadukkaaksi kahviksi Suomessa voisi sittenkin olla kannattavaa. Lisäksi oli tärkeää, että sillä on iso merkitys käyttämillemme pienviljelijöille, kertoilee Pamela alkuun Kouvolassa, mutta nykyään Tattarisuolla toimivan Inka Paahtimon taustoista.

Juho ja Pamela kiersivät Perussa kahviviljelijöiden luona ja Pamela teki siellä myös töitä viljelijöiden kanssa, keräsi papuja ja osallistui niiden eri käsittelyvaiheisiin.

– Haluamme, että teemme merkityksellistä työtä. Toimiminen näiden pienten kahvinviljelijöiden kanssa on sellaista. He tekevät työtä sydämellä ja taidolla, siellä ei käytetä lapsityövoimaa eikä orjuuteta työntekijöitä, koska työn laadun pitää olla erinomaista, jotta myös pavut olisivat laadukkaita.

Alkuun papuja tuotiin vain Perusta, mutta nykyään monista maista, kuten Etiopiasta ja Keniasta.

– Edelleen ostamme vain pieniltä kahvinviljelijöiltä, koska haluamme palkita heidät hyvästä työstä ja laadusta maksamalla kaksin- tai kolminkertaisesti enemmän kuin Fair Trade -hinnan, kertoo Juho Purhonen.

Inka Paahtimolla on lukuisia omia etikettejä, mutta myös asiakkaille niitä voidaan tehdä.

Pariskunta kiertää erilaisilla kahvifestivaaleilla, joissa he tapaavat myös viljelijöitä ja saavat vinkkejä uusista kahvintuottajista.

Kahvin paahtaminen on todellinen taitolaji, tismalleen samaan lopputulokseen pääseminen ei ole yksinkertaista.

– Uusien papujen kanssa täytyy tehdä useita pieniä paahtoeriä, jotta löytää juuri sopivan paastoasteen. Oman haasteensa siihen tuo se, että papujen pitää antaa paahtamisen jälkeen levätä vuorokauden verran, ennen kuin sen maku pääsee esille. Espresso vaatii sitäkin pidemmän lepoajan, kertoo Pamela.

– Meidän Ethiopia Gelana Abaya -kahvi valittiin vuoden espressoksi Helsinki Coffee Festivaaleilla 2018, hän iloitsee.

Jo edellisenä kesänä heihin otti yhteyttä MTV, jonka Makumuistoja -sarjassa he olivat Jenni Kokanderin ja Kari Lumikeron haastateltavina.

– Aivan ihania ihmisiä molemmat, Pamela muistelee.

Oma kotipaikka, Tapanila on saanut heiltä oman kahvin, Mosan Mokan, joka on tummapaahtoinen, suklainen ja pähkinäinen jauhatus.

– Tummapaahtoiset kahvit ovat selkeästi suositumpia kuin vaaleat paahdot, joissa pavun kasvuympäristön vaikutteet, kuten hedelmäisyys maistuvat selkeämmin. Toisinaan yllätyn, kun 50+ naiset ovat varsin kokeilunhaluisia kahvin paahtoasteiden suhteen, samanikäiset miehet eivät niinkään. Sen sijaan nuoret miehet saattavat olla kovinkin innokkaita eri papulajikkeista ja paahdoista, tietää Juho Purhonen.

– Olemme muuten olleet erittäin ilahtuneista siitä, miten meidät täällä Tattarisuolla otettiin vastaan. Moni naapuri on käynyt ovella ja halunnut ostaa meiltä kahvia. On upeaa, että yrittäjät tukevat ja kannustavat toisiaan.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliMosa heräsi ja tori täyttyi
Seuraava artikkeliPohjoisbaanalle kolme uutta siltaa