Omakotialueiden asukkaat vailla väestönsuojia

Väestönsuojien puuttuessa asukkaita tarvittaessa evakuoidaan

Pihlajamäessä Graniittitiellä sijaitseva väestönsuoja on kallion sisällä. Kuva Teija Loponen

Koillis-Helsingin useilla omakotialueilla, kuten Tapanilassa, Suutarilassa ja Puistolassa, ei ole asianmukaisella suojautumisetäisyydellä sijaitsevia väestönsuojapaikkoja asukkaille. Hätätilanteessa ainoa vaihtoehto omakotitaloalueilla olisi väestön evakuointi.

–Väestönsuojelulaissa ja pelastuslaissa oli aina vuoteen 2011 asti maininta yleisten väestönsuojien rakentamisesta. Siinä todettiin, että kunnan on tarvittaessa rakennettava tarpeelliset väestönsuojat. Eräänä perusteluna näiden yleisten väestönsuojien rakentamattomuudelle on tuon säädöksen tulkinnassa pidetty ajatusta, että eräs väestön suojaamisen toimenpide on väestön evakuointi. Sitä voitaisiin tarpeen vaatiessa käyttää väestönsuojien puutealueilla, selventää Helsingin väestönsuojelusuunnittelija Jari Markkanen.

Hän lisää, että vaikka Helsingin kaupungin entinen virasto, Väestönsuojelukeskus, on tehnyt suunnitelmia ja esityksiä 1980-luvulla yleisten väestönsuojien rakentamiseksi puutealueille, ei rahoitusta suojien rakentamiseksi ole koskaan myönnetty.

–Nykyisessä lainsäädännössä on yleisten väestönsuojien rakennusvelvoitteesta luovuttu vuonna 2011. Mutta jo aiemmin on pitäydytty kaupungin rakentamisvastuulleen ottamien niin sanottujen yhteissuojien rakentamisessa alueille, joilla Helsingin kaupunki on jo perinyt kiinteistöjen omistajilta yhteissuojakorvaukset, selventää Jari Markkanen.

Koillisessa esimerkiksi Jakomäessä sijaitseva yhteiskallioväestönsuoja on tarkoitettu ja mitoitettu vain Jakomäen asukkaiden tarpeisiin.

Alueen kerrostalojen väestönsuojan rakennusvelvoite on täytetty maksamalla yhteissuojakorvaus, jolla kiinteistöt ovat välttyneet kiinteistökohtaisten väestönsuojien rakentamiselta ja asukkaat suojautuvat yhteissuojaan. Sama tilanne on muun muassa Pihlajamäessä.

Viimeisin suunnitelluista yhteissuojista, Ystävyydenpuiston kalliosuoja on edelleen rakentamatta. Helsingin kaupunki asetti työryhmän selvittämään kyseisen suojan rakentamista 2021 ja työryhmä on esittänyt sen toteuttamista. Käsittely on kesken kaupunkiympäristön toimialalla.

Markkasen mukaan valmiuslain mukaisissa poikkeusoloissa annettavien erityistoimivaltuuksin voitaisiin selvittää pientaloalueiden läheisyydessä mahdollisesti muista kiinteistöistä vapaaksi jääviä suojapaikkoja.

–Mutta ei näillä Koillisen pientaloalueilla olemassa olevasta rakennuskannasta johtuen sellaisiakaan juuri olisi löydettävissä, eli käytännössä alueen asukkaita jouduttaisiin evakuoimaan. Päätöksen laajamittaisesta evakuoinnista tekisi valtioneuvosto.

Varautumisen ja väestönsuojelun suunnittelulyksikön päällikkö Petri Parviainen toteaa, että evakuointitilanteessa valtaosa asukkaista lähtisi todennäköisesti omatoimisesti evakkoon omilla autoillaan mökeilleen ja sukulaisiin vähän samaan tapaan kuin kaupunki tyhjenee juhannuksen alla.

–Ketään ei luonnollisestikaan jätettäisi uhan alle, ensin evakuoitaisiin viranomaisten toimesta autettavat asukkaat, kuten lapset, vanhukset, raskaana olevat ja vajaakuntoiset. Heidät vietäisiin turvalliselle alueelle. Olemme luopuneet entisajan evakuointisuunnitelmista, joissa eri kaupunginosien asukkaille oli jokin keskemmällä Suomea sijaitseva vastaanottava kunta, kertoo Parviainen.

Evakuoinneissa olisi pelastuslaitoksen lisäksi mukana useiden eri virastojen ja laitosten väkeä.
–Väestönsuojiin liittyen toteaisin vielä, että Valtioneuvoston tilannekeskus seuraa turvallisuustilannetta jatkuvasti ja ohjaa tarvittavia toimenpiteitä.

–Meillä on 5500 väestönsuojaa, jotka voidaan hoitaa käyttökuntoon ilman valmiuslain lisätoimivaltuuksia, 72 tuntia on minimiaika saada ne kuntoon, toteaa Parviainen.

Hän lisää, että niin yllättäen ei mitään pääse tapahtumaan, etteikö siihen ehdittäisi varautua ja tehdä tarvittavia toimenpiteitä.

–Jos tässä halutaan pohtia Ukrainan hyökkäystä, niin kyllähän sielläkin jo kuukausien ajan nähtiin joukkojen sijoittumista rajojen lähelle. Ei sekään tapahtunut kuin salama kirkkaalta taivaalta, huomauttaa Varautumisen ja väestönsuojelun suunnittelulyksikön päällikkö Petri Parviainen.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliTuuli laulaa puissa, lämpö tuntuu luissa – Runomatinea Tapulikaupungissa
Seuraava artikkeliPronssia Tapanilaan!