-Itse pidän Mummin tarinassa merkittävimpänä asiana naisten vahvuutta, kuinka heillä oli voimia viedä pesuetta eteenpäin vaikeissa olosuhteissa. Olen kasvanut vahvojen naisten ympäröimänä, naisten jotka eivät turhasta kitise ja elämä jatkuu, tapahtuu mitä tapahtuu, kertoo Tapulikaupungissa asuva Ulla Welin.
Ulla Welin kirjoitti muutama vuosi sitten isoisänsä tarinan. Nyt se on saanut jatkoa Mummin tarinasta, jossa Ulla itsekin vilahtelee tarinan pikku-Ullana.
Ullan isän äiti, mummi eli Iida Sanni Haavisto oli 18-vuotias, kun häntä 19 vuotta vanhempi kauppias, leski ja kolmen tytön isä Vihtori Leppänen tuli häntä kosimaan. Iidaa hämmensi, että Vihtori halusi hänet, eikä vanhempaa siskoa Ainia. Vihtori kuitenkin haki itselleen Lapualle riuskaa työntekijää ja lapsilleen kasvattajaa. Rakkaus kehittyi tytön osoittauduttua käteväksi ja osaavaksi naiseksi, joka myös keksi ansaita omaa rahaa ompelutöillään.
Helpolla ei Iida, josta Vihtori käytti hänen toista nimeään Sannia, elämässään päässyt. Siihen mahtui lukuisia synnytyksiä, eivätkä kaikki lapset eloon jääneet. Omaisuus menetettiin kahteen kertaan, ensin miehen hyvän ystävän kautta, toisen kerran tuli tuhosi kaiken heiltä ja useilta muilta kyläläisiltä taloja ja eläimiä myöten.
-Isoisän tarinan jälkeen serkkuni kyseli, miten mummi selvisi sotavuodet kymmenpäisen lapsikatraan kanssa, ja sitten kun isoisä oli kuollut ja kauppa hoidettavana. Hän toivoi mummista omaa kirjaa.
-Aili-täti sen sijaan sanoi minulle, että suvusta et sitten kirjoita, etkä etenkään kuolleista, kertoo Ulla Welin.
Ulla kuitenkin keräili materiaalia ja sitä oli jo isoisän tarinaankin liittyen kertynyt valmiiksi. Kun Aili-täti joutui sairaalaan, hän sanoi Ullalle, että älä tule sairaalaan, tulet sitten kotiin katsomaan. Ja lisäsi vielä, että saat sinä sen kirjasi kirjoittaa.
-Aili tunsi minut niin hyvin, että arvasi minun kirjoittavan kuitenkin, siksi ehkä päätti antaa luvan. Todellinen yllätys kuitenkin oli, että mennessäni Ailin kuoleman jälkeen maalle, siellä odotti minua pahvilaatikko, jonka päällä luki Ullan kuvat. Laatikossa oli lehtiä vuosilta 1939, -41 ja 50.
-Lisäksi siellä oli sota-ajan kirjeenvaihto rintamalta, suvun naisethan olivat kaikki lottina palveluksessa. Erityisesti ilahdutti siellä olleet isän kirjeet, joissa oli tarkata ohjeet talonrakentamiseen ja tarvikkeiden hankkimiseen ja määriin, Ulla kertoo.
Laatikosta löytyi myös ruutupaperille kirjoitettu kirje jälkipolville.
Tapulikaupungissa asuva Ulla Welin kirjoitti Mummin tarinan siten, että se perustuu isoäidin päiväkirjaan, jota mummin eli Iida Sanni Leppäsen paappa patisteli häntä kirjoittamaan. Päiväkirjamerkinnät tuntuvat niin tosilta, että olikin iso yllätys, että ne ovat kirjassa fiktiota. Mitään päiväkirjaa ei ollut. Sen sijaan Ulla on kirjoittanut selvittämänsä, kuulemansa tai omaan kokemukseensa perustuvat tiedot niin mainiosti päiväkirjamerkinnöiksi, että lukija kuvittelee lukevansa oikean päiväkirjan muistiinpanoja.
Kirjan tarinoista iso osa on kirjoittajalle tuttuja omasta lapsuudesta, viettihän hän maalla pitkät ajat Martan ja Ailin hoteissa. Mummi ei niinkään lapsenlapsen kasvatukseen puuttunut.
Martta oli Ullan mukaan oikeasti tosi tiukka ja ankara.
-Syytä siihen en tiedä, olisiko johtunut siitä, että hän laittoi oman elämänsä syrjään auttaakseen äitiään ja sisaruksiaan, Ulla pohdiskelee.
Mummin tarina on samalla Ullan elämänkertaa, se kertoo hänen lapsuutensa ja nuoruutensa elämästä.
-Maalla opin kävelemään Aili-tädin kanssa ja paljon muutakin. Martta oli silti minulle läheisin ennen murrosikää, jolloin hänen tiukkuutensa alkoi etäännyttää meitä. Itselleni siellä maalla kasvoi vahva side kirkkoon. Samoin opin olemaan pelkäämättä kuolemaa, se on luonnollinen osa elämää.
Ulla kirjoitti Mummin tarinaa kaksi vuotta. Mitään yllätyksiä ei suvusta löytynyt, toisaalta ne olisivat varmaan selvinneetkin jo isoisän tarinan yhteydessä.
Kirja ilmestyi tammikuun lopulla ja sitä saa tilaamalla joko Neirol-kustannuksen kautta noin 25 eurolla, tai suoraan Ullalta vaikkapa laittamalla sähköpostia osoitteeseen ulwelin@gmail.com. Kirjan julkistusta juhlittiin maanantaina Tapulin seurakuntakodilla.
Teija Loponen
