Tilkkutäkkikaavoittaminen hämmentää asukkaita
Peilikirkkaat jäiset kadunpinnat ja pimeä ilta eivät olleet esteenä, kun noin 45 puistolalaista kerääntyi kiertelemään ja katselemaan Puistolan katuja ja kujia, joille on suunniteltu kerrostaloja omakotitalojen sekaan.
Puistola-Seura kutsui kaupungin asemakaava-arkkitehdit Johanna Mutasen, Joakim Kettusen, Satu Lavisen, sekä yksikön päällikkö Antti Varkemaan esittelemään Puistolan pientaloalueelle suunniteltuja asemakaavanmuutoksia. Koska kyseessä ovat korkeat kerrostalot matalien omakotitalojen kupeessa, lähtivät asukkaat joukolla liikkeelle kertomaan, että sellaisia ei kotipihaa pimentämään haluta. Moni ihmetteli myös, miten kapea pikkutie voisi toimia 7-kerroksisen asuintalon ainoana kulkuväylänä.
Erittäin ärsyttävänä koettiin se, että hankkeen suunnittelua on toteutettu Raidepolun havainnekuvien päiväysten perusteella jo kahdeksan kuukautta, ennen kuin asukkaita on mitenkään asiasta informoitu.
Puistolassa Raidepolun ja Simakujan varteen suunnitellaan nyt siis mittavaa täydennysrakentamista. Kaavamuutoshankkeet ovat lähteneet tonttien omistajista, joista yhden liiketoimintaan kuuluu asukkaiden tietojen mukaan rakennuttaminen ja asuntojen vuokraus.
Simakujan ja Raidepolun ohella suunnittelualueeseen kuuluu myös Jyrinäkujan ja Ampiaiskujan välistä aluetta. Lisäksi puistoaluetta saatetaan nipistää rakentamiseen.
Tilaisuuden alussa Joakim Kettunen kertasi kaupungin asuntorakentamistavoitteita, jotka painottuvat etenkin asemien seuduille.
Simakujan ja Raidepolun osalta asukkaat tiesivät kertoa, että jo nyt kun kymmenet koululaiset purkautuvat iltapäivällä aseman viereisestä Suuntimopuiston koulusta, ovat tiet tukossa. Suunniteltu baana ei tilannetta helpottaisi ja lisäliikenne aikaansaisi kaaoksen.
Moni hämmästeli tilkkutäkkikaavaa, jossa yksittäisiä tontteja muutetaan ympäristöstä poikkeavaan käyttöön. Se toki ymmärrettiin, että moni haluaa tehdä rahaa, kerrostalotontista kun saa helposti lähes miljoona euroa.
Hyvin epäreiluna pidettiin sitä, että Simakujalla uuden omakotitalon rakentaneille ei ollut mitään tulevista muutoksista kerrottu. Sen sijaan aitojen korkeuksista ja muista määräyksistä oli pidetty tiukasti kiinni, vaikka nyt vastapäisellä tontilla saa tehdä mittavasti nykykaavasta poikkeavia rakennelmia.
Asukkaita kiinnostikin tietää, voivatko grynderit sanella kaupungille mitä haluavat, eikö asuinalueen enää tule olla yhtenäisen näköinen ja viihtyisä asukkailleen.
-Miten maapohja tulee kestämään kerrostalon painon? Tässähän useampi talo on painunut jostain kulmastaan jopa 14 cm sen jälkeen, kun kaupunki kaivoi alikulkutunnelin ja madalsi siksi pohjaveden tasoa 20 senttimetrillä. Mekin jouduimme paaluttamaan omaa taloamme sisäkautta, totesi yli 20 vuotta Puistolassa asunut Jouko Karastie.
-Tämä suunnitelma on meille todellinen painajainen. Talomme paloi muutama vuosi sitten ja nyt saimme juuri rakennettua sen tilalle uuden. Eli kahteen kertaan olemme joutuneet rakentamaan ja nyt sitten kaiken pilaa viereen nouseva jättimäinen kerrostalo. Kyllä tämä on todellinen painajainen, kuvaili Pirjo Karastie.
Myös Raidepolun kahdelle nykyiselle omakotitalotontille suunnitellut 3-, 4-, ja 5-kerroksiset kerrostalot saivat naapureilta täyden tuomion.
-Niin pitkälle valitetaan kuin vain voidaan, ei tällaista voi sallia ilman taisteluja, totesi lähinaapuri.
Asemakaava-arkkitehdit totesivat, että vielä voi lähettää mielipiteensä kaupungin kirjaamoon. Kirjalliset mielipiteet liitetään kaavaehdotukseen.
Teija Loponen
