Senaatintorille kokoontui keskiviikkona iso joukko kansanäänestyksen kannattajia kaupunginvaltuuston kokouksen alla muistuttamaan demokratian tärkeydestä. Pyynnöt kaikuivat kuuroille korville, sillä Helsingin kaupunginvaltuusto hylkäsi ensimmäisen ja Suomen suurimman kansanäänestyksestä tehdyn kuntalaisaloitteen.
Yli 31 000 allekirjoitusta saaneessa kuntalaisaloitteessa esitettiin neuvoa-antavan kunnallisen kansanäänestyksen järjestämistä siitä, säilytetäänkö Helsinki-Malmin lentokenttä ilmailukäytössä.
Lähes kuusi prosenttia helsinkiläisistä osallistui nimellään aloitteeseen. Lain vaatiman kannatuksen ylittyminen puolitoistakertaisesti ei päättäjille kuitenkaan riittänyt. Sen seurauksena moni katsoo, että valtuusto hylkäsi päätöksellään demokratian.
Lex Malmi -aloitetta tekemässä ollut Frank Töölö esittääkin, että lainsäätäjän tulisi määritellä selkeästi ne perusteet, joilla kunnallinen kansanäänestys voidaan hylätä. Nyt esitetyt perusteet kansanäänestyksen järjestämisen kalleudesta ja siitä, että se saattaisi vaikuttaa jo tehtyihin päätöksiin, koskevat todennäköisesti kaikkia tuleviakin kuntalaisaloitteita. Juuri sitä varten kuntalaisaloitteet kuitenkin on aikanaan kirjattu lakiin.
-Taustalla näyttää olevan ennemminkin pelko siitä, että kansanäänestyksen tulos saattaisi olla väärä, väläyttää Töölö.
-Sinänsä lain kirjaimen mukaista hylkäyspäätöstä on kansalaisten varmasti vaikea pitää laillisena, arveli yksi aloitteen vireillepanijoista, tapanilalainen Timo Hyvönen.
Vielä edellispäivänä 47 kulttuurin ja tieteen vaikuttajaa sekä kansalaisaktiivia vetosi kaupunginvaltuustoon, jotta aloite otettaisiin vakavasti ja kuntalain mukainen kansanäänestys järjestettäisiin.
-Näin laajan kannatuksen saaneen aloitteen hylkääminen olisi lannistava viesti kansalaistoimijoille. Kun kuntalaki antaa mahdollisuuden kansanäänestyksiä koskeviin aloitteisiin, äänestysten järjestämiseen tulisi olla Helsingissäkin valmius. Kansalaisaktiivisuuden lisääminen ei saisi jäädä kuolleeksi kirjaimeksi puolueiden ohjelmissa, kulttuurin ja tieteen vaikuttajat toteavat.
Vetoomuksessa keskityttiin kansanäänestysvaatimukseen, mutta monet sen allekirjoittajista halusivat ilmaista samalla näkemyksensä lentokentän merkityksestä. Ilmastonmuutoskysymyksistä runsaasti kirjoittanut kirjailija Risto Isomäki toi esiin sähköisen lentämisen mahdollisuudet:
-Sähköllä kulkevat lentokoneet ovat osa tulevaisuuden liikennejärjestelmää ja auttavat ilmastoa lämmittävien päästöjen vähentämisessä. Suomen ei kannattaisi ehdoin tahdoin jättäytyä jälkeen tällä alueella.
Historioitsija Teemu Keskisarja lähetti valtuustolle nasevat terveiset: -Pääkaupunkiseudun asuntopula on grynderien lavastus ja poliitikkojen kangastus. Hyödyllisen, välttämättömän ja kauniin lentoaseman likvidoimiseen ei ole yhtään järkisyytä.
Timo Hyvönen toteaa, että koska kansanäänestystä ei nyt järjestetä tilanteen selkeyttämiseksi, tullaan Malmin lentokenttäasiaa todennäköisesti käsittelemään eri tahoilla vielä vuosia, jopa vuosikymmeniä.
-Helsingistä ja ympäri Suomen Malmin lentokenttää puolustamaan noussut laaja kansanliike on saanut päätöksestä uutta voimaa.
Malmin lentokentän tilanne on siis edelleen epäselvä. Alueen kaavoitusta, suojelua ja rakennuslupia käsitellään nyt ja tulevina vuosina useissa oikeusasteissa.
Teija Loponen
