Helsingin kaupungin asukastaloja puolustava verkosto vetoaa, että Asukastalojen toiminta turvataan sote-uudistuksen astuessa voimaan. Koillisessa toimii kaksi asukastaloa, Malmilla ja Pihlajamäessä.
Helsingin kaupungin sote-toimialan ylläpitämien asukastalojen jatkon turvaaminen edellyttää päätöksiä siitä, miten asukastalojen toiminta rahoitetaan ja niiden toimintaa voidaan kehittää sote-uudistuksen astuessa voimaan vuonna 2023.
Kaupungin ylläpitämien asukastalojen puolesta toimiva verkosto vetoaa kaupunginvaltuustoon ja kaupunginhallituksen sote-uudistusjaostoon, jotta asukastaloille osoitetaan valmiiksi riittävä rahoitus kaupungin varoista ja asukastalojen toimintaa jatketaan niiden nykyisen toimintamallin pohjalla.
-Aihetta vetoomuksen on antanut se, että asukastalot ovat jääneet sote-uudistuksen valmistelussa väliinputoajiksi, kertoo yksi verkoston tekemän vetoomuksen allekirjoittajista, jakomäkeläinen Ansa Mielonen.
Mielonen muistuttaa, että Helsingin sote-toimialalla on yhdeksän asukastaloa, joiden merkitys on korona-ajan kokemusten myötä vain kasvanut. Eri puolilta kaupunkia on esitetty toivomuksia asukastalojen verkoston laajentamisesta. Tätä myös kaupunginhallitus asettui tukemaan päättäessään vuonna 2015 jatkaa sote-toimialan ylläpitämien asukastalojen toimintaa.
Kullakin asukastalolla on vain yksi sosiaaliohjaaja ja lisäksi soten nuorten palvelujen ja aikuissosiaalityön tulosyksikössä on yhteinen esimies.
Kuva Teija Loponen
-Kävijöitä on ollut tänä vuonna jo elokuun loppuun mennessä noin 17 600. Asukastaloilla on työllistetty vuosittain noin 150 nuorta, maahanmuuttajaa, pitkäaikaistyötöntä ja osatyökykyistä palkkatukityöhön. Lisäksi on työkokeilijoita, oppilaitoksista harjoittelijoita ja kouluista tet-harjoittelijoita. Nyt kun työllisyyden kuntakokeilu on asettanut Helsingille lisää vastuuta, voi asukastaloilla olla siinä tärkeä rooli, todetaan verkoston tekemässä vetoomuksessa.
-Jos kaikilla asukastaloilla olisi kaksi vakinaista työntekijää, voitaisiin nyt vapaaehtoisista ja järjestöistä riippuvaa asukastalojen ilta- ja viikonloppukäyttöä laajentaa merkittävästi ja kehittää kaikille avoimena toimintana, tietää Ansa Mielonen.
Ennaltaehkäisevällä työllä asukastalot tuovat monenlaista hyötyä ja säästöä muihin sote-menoihin. Tarjoamalla alueen toimijoille maksuttomia kokoontumistiloja ja verkkoyhteyksiä asukastaloilla on tärkeä merkitys myös osallistumisen ja lähidemokratian edistämisessä.
Ehdotuksia asukastalojen toiminnan turvaamiseksi ja kehittämiseksi
Helsingin kaupungin asukastalojen puolesta -verkosto syntyi alkuvuodesta 2014, kun sote-viraston johto aikoi luopua kaupungin ylläpitämistä asukastaloista. Yhdessä monien järjestöjen ja valtuutettujen kanssa verkosto vaikutti siihen, että asukastalojen merkitys ymmärrettiin laajemmin ja niiden toimintaa jatkettiin soten ylläpitäminä.
Nyt verkosto ehdottaa, että Stadin asukastalojen toiminnan jatkuminen varmistetaan 1.1.2023 mennessä joko osoittamalla kaupungin muista varoista sote-toimialalle riittävä rahoitus asukastalojen ylläpitämiseen ja kehittämiseen omana yksikkönä,
tai muodostamalla jollekin muulle toimialalle asukastalo-yksikkö ja sille myös rahoitus asukastalotoimintaan.
Samaten tulisi kirjata sote-uudistuksen toteuttamislinjauksiin, että Helsinki jatkaa Stadin asukastalojen toimintaa nykyisen mallin pohjalta ja lisätään resursseja niin, että kaikilla taloilla olisi kaksi
sosiaaliohjaajaa mahdollistamassa myös avointa ilta- ja viikonlopputoimintaa.
Teija Loponen
