Tapanilan radan varren rakentamissuunnitelmista tuli kaupungille 110 muistutusta. Pääosin ne kohdistuivat massiiviseen rakennusmassaan ja kerrostalojen korkeuteen. Lisäksi Ely-keskus oli huolissaan junaradan aiheuttamasta melusta.
Kaupungin puolelta esitettiin toive päästä Tapanila-Seuran kokoukseen esittelemään tilannekatsausta Viertolantien ja radan välille suunnitellusta rakentamisesta. Arkkitehti Antti Mentula kertoi, että radanvarren suunnitelmiin oli tullut ns. höyläämön tontti jälkikäteen mukaan tontinomistajan toiveesta. Tontti on liian pieni puutavaraliikkeelle, joka etsii uutta tonttia mahdollisimman läheltä.
Muistutuksia suunnitelmasta oli tehty peräti 110, jotka kohdistuivat pääosin Viertolantien varren rakentamisen mittakaavaan.
-Uudessa esityksessä kokonaiskerrosala on pienentynyt noin 1000 kerrosneliömetrillä. Viertolantien varressa kerroslukua madallettiin yhdellä ja keskirivissä ylintä kerrosta pienennettiin. Lisäksi asemaa lähinnä olevissa kerrostaloissa kerrosmäärä putoaa seitsemästä kuuteen, listasi Mentula.
Ely-keskuksen huoleen melusta reagoitiin muuttamalla rakennusmassojen muotoa, kääntämällä pysäköintitalo sekä lamellein. Radan puolelle tuele lämpimät sivukäytävät.
Toimenpiteet parantavat myös korttelipihojen yhteiskäyttöä.
Paikallaolleet lähemmäs 40 kuulijaa olivat kiinnostuneita kuulemaan, minkä verran alueelle on suunniteltu pieniä liiketiloja, mitä tapahtuu vanhalle tehtaalle ja paljonko autopaikkoja tonteille tulee.
Mentulan mukaan liiketiloja on suunniteltu bussipysäkin läheisyyteen sekä aseman lähelle. Vanhaa isoa tehdasrakennusta on sen omistaja luvannut kunnostaa, mutta Mentulan mukaan on omistajan asia, mikä sen jälkeen on rakennuksen vuokrataso ja keitä siinä tulee vuokralaisina olemaan. Autopaikat taas määräytyvät kaupungin voimassaolevien ohjeiden mukaan.
Autokorjaamon rakennus puretaan, koska muutoin tontin omistaja ei välttämättä olisi suostunut isomman tehdasrakennuksen säilyttämiseen. Näin jäljelle jäävälle tontille saadaan omistajaa tyydyttävä määrä asuinrakentamista.
-Tuo on alueen korkein kohta, johon nuo 6-kerroksiset talot tulevat. Vähintäänkin 20 metriä korkeat rakennukset tulevat muuttamaan tyystin Tapanilan idyllisen ilmeen, kauhistelivat useammatkin asukkaat tontin kärjen suunnitelmia.
Isot rakennusmassat kirvoittivat myös kysymyksiä koulu- ja päiväkotitilojen riittävyydestä.
Palaneen tehdasrakennuksen purku ja maansiirtotyöt olivat aiheuttaneet Viertolantien toisella puolella oleville tonteille tulvimista, joten myös orsivesi ja maanpainaumat herättivät keskustelua.
Viertolantien leventäminen kiinnosti myös, tarvittava jalkakäytävätila otetaan uusien tonttien puolelta. Pysäköintiä ei kadun varteen tule.
Yleisö myös toivoi puurakentamista etenkin aivan Viertolantien varteen, mutta sitä arkkitehti Mentula ei uskaltanut luvata kaupungin edellyttämäksi, suositella kyllä voidaan. Rakennettavan alueen tonteilla on kolme eri omistajaa ja siksi myös rakentaminen saattaa ajoittua hieman eri aikoihin. Asunnoista 40 % tulee olla perheasuntoja, eli vähintään kolmioita.
Asukkaat ihmettelivät myös sitä, että tontin omistajat tuntuvat ohjaavan kaavoitusta, eikä kaupunki. Sekin kiinnosti, paljonko kaupunki saa rahaa rakennusoikeuden nostamisesta niinkin rajulla määrällä, kuin Tapanilassa on suunnitteilla.
Varsin kärsivällisesti lukuisiin kysymyksiin vastaillut arkkitehti Antti Mentula kertasi myös aikatauluja, kevät-kesällä suunnitelma mennee kaupungihallitukselle ja valtuustoon, kaava voisi vahvistua elokuussa, josta alkaisi noin vuoden kestävä suunnittelujakso. Pohjatyötkin vievät aikansa.
-Ja valitusten käsittely, tiesi joku yleisöstä lisätä.
-Nouseeko hyväksymisen jälkeen kerrosluku takaisin isommaksi, kuten Fallkullan kiilassa kävi, pohti vielä yksi asukas.
Asukkaiden toiveissa oli, että kerroslukua voitaisiin vielä laskea vähintään yhdellä sekä aivan Viertolantien varressa, että aseman vieressä. Samoin toivottiin havainnekuvaa, joka näyttäisi tulevan maiseman Päivöläntieltä päin, sekä radan toiselta puolelta.
Moneen kertaan kysytty kysymys siitä, sopivatko kaupungin mielestä korkeat kerrostalot vanhojen, jopa 100-vuotiaiden matalien rakennusten läheisyyteen, jäi vilkkaan keskustelun jälkeen edelleen ihmettelyn aiheeksi monien kotimatkalla.
Teija Loponen
