Markus Ropponen, Jane Maijanen ja Lotta Karlsson pitävät mainiona yhteistä taukotilaa keskellä rakennusta.
Jakomäkeen rakentunut Jakomäen sydän on nimensä mukaisesti alueen sykkivä keskus etenkin lasten ja nuorten parissa. Saman katon alla sijaitsevat leikkipuisto, päiväkoti, koulu ja nuorisotalo, jotka kaikki tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään.
Avajaisia eivät Kankarepuiston peruskoulu tai muutkaan talon toimijat ole poikkeusolojen vuoksi voineet järjestää ja myös yhteiset tapahtumat ovat toistaiseksi olleet kiellettyjä. Nyt kuitenkin elää jo toivo siitä, että itsenäisyyspäivän juhlan neljäsluokkalaisten tansseja pääsisivät päiväkodin tenavatkin seuraamaan ja käytännön yhteistyö kunnolla vauhtiin.
Jakomäen yhteisöllinen palvelurakennus on monella tavoin edelläkävijä. Siellä on esimerkiksi kaikkien talossa toimivien yhteinen taukotila, jonne voivat kahvittelemaan mennä niin päiväkodin väki, siistijät, opettajat ja muut talossa töissä olevat aikuiset.
Päiväkodin tilat sijaitsevat samassa kerroksessa kuin koulun alkuopetus. Esi- ja alkuopetuksen tilojen etäisyys on vain 10 metriä, joten yhteistyö sujuu hyvin ja on helppoa. Esikoululaiset ovat muun muassa käyttäneet koulun kotitalousluokkaa leipomiseen.
-Nyt on myös todella helppo kysäistä jotain pientäkin asiaa päiväkodin toimintaan liittyen täällä taukotilassa nähtäessä, kiittelee 1-5 -luokkien apulaisrehtori Lotta Karlsson.
-Päiväkodin johtajana on usein saanut itsekseen kahvitella ja syödä lounasta omassa huoneessaan, kun lapsiryhmien rytmit ovat niin erilaiset. Nyt voin tulla tänne yhteiseen taukotilaan, josta aina löytyy juttuseuraa, kiittelee päiväkodin johtaja Markus Ropponen.
Tällä hetkellä päiväkodissa on 200 lasta, joista valtaosa tulee aivan lähikulmilta.
-Ja jos vaikka päiväkoti-ikäisten määrä kasvaisi ja koululaisten laskisi, niin voisimme helposti laajentaa ryhmiä koulutilojen puolelle, toteaa Ropponen.
Kankarepuiston peruskoulun puolella oppilaita on 540 luokka-asteilla 1-9. Pienet koululaiset opiskelevat omassa siivessään päiväkodin vieressä ja isommat toisella puolella.
Koulussa on paljon yhteistiloja, jotka ovat muunneltavissa erikokoisille ryhmille. Luokkaryhmät voidaan jakaa myös vaikka puoliksi, niin että toinen puoli opiskelee lasiseinäisessä solussa ja toinen puoli omatoimisemman opiskelun tilassa.
Kahta puolen koulua sijaitsee isot parveketerassit, joita niitäkin on toisinaan käytetty opetustilana.
Rehtori Jane Majanen toteaa, että koulun tiloja voidaan muunnella monin tavoin isoiksi ja pieniksi tiloiksi tarpeen mukaan taitto-ovin ja sermein. Se mahdollistaa monenlaista toimintaa.
Lotta Karlssonin mukaan ison yhteisen palvelurakennuksen etuja on sekin, että kaikki sen aikuiset ovat kaikkia talossa olevia lapsia ja nuoria varten.
-Lapset voivat kääntyä kenen tahansa aikuisen puoleen käytävällä ja saada apua, se on osa tätä meidän yhteisöllisyyttämme. Samaten tietojen kulku esimerkiksi lasten tai perheiden tilanteista kulkee tarvittaessa nopeasti eteenpäin taholta toiselle. Se on kaikkien osapuolten etu, etenkin juuri lasten, pohdiskelevat Karlsson ja Ropponen.
Alueen lapsista ja nuorista on Jakomäessä muutenkin totuttu huolehtimaan Koko kylä kasvattaa -ajatuksella ja yhteistyötä on tehty myös Jakis-tiimin kanssa jo ennen yhteistä taloa.
Kankarepuiston tilat tulevat jatkossa olemaan myös alueen järjestöjen ja asukkaiden vuokrattavissa, joten siellä voidaan järjestää todennäköisesti jo ensi vuoden puolella erilaisia kokoontumisia ja tapahtumia.
Kankarepuiston peruskoulussa toteutetaan Teppo- eli työelämäpainotteista opetusta, jonka puitteissa isommat oppilaat voivat käydä ohjaamassa ja opettamassa pienempiä oppilaita tai vaikka eskareita.
Samaten koulussa on vuodesta 2017 painotettu vuorovaikutustaitoja ja otettu tunnetaitojen ja vuorovaikutuksen kasvatus mukaan oppiaineisiin.
-Meillä tunnistetaan ja tunnustetaan alueemme erityisyys, kitettyää rehtori Jane Maijanen.
– Tämä rakennus on kuntapoliittisesti hyvä satsaus, koska Jakomäessä toimitaan positiivisen diskriminaation eli syrjäytymisen ehkäisyn suhteen keskimääräistä haastavammalla alueella. Kaiken kaikkiaan nämä uudet tilat mahdollistavat todella monipuolista yhteistyötä ja erilaisia tekemisen malleja. Yhteisöllisyys on kasvanut aivan uudenlaisiin mittasuhteisiin, Maijanen ja Karlsson kiittelevät.
Teija Loponen