Saksasta Puistolaan muuttaneen Helmut Grzemban taide ihastuttaa

Helmut-Grzemba
Helmut Grzemba kokeilee mielellään erilaisia tekniikoita. Tässä teoksessa on öljy- ja akryyliväreillä, sekä akvarelleilla ja näiden sekoituksilla tehtyjä pienoistauluja. Kuva Teija Loponen

Fotolitografina uransa aloittanut Helmut Grzemba ryhtyi eläkkeelle jäätyään nauttimaan taiteenteosta. Hänen maalauksensa ilahduttavat monia muitakin ja Puistolan taidenäyttelyissä Grzemban työt ovat useina vuosina olleet yleisön suosikkeja.

Helmut Grzemba oli jo koulussa hyvä piirtämään. Kun nuori Helmut ei tiennyt, mitä ryhtyisi opiskelemaan, ehdotti naapurustossa asunut kirjapainoalalla työskentelevä tuttu fotolitografian opiskelua. Myöhemmin faktorikoulutuksen jälkeen ei omalta paikkakunnalta oikein mieluista työpaikkaa löytynyt, ja kun ajatuksissa syntyi muutto muualle, nousi Suomi vaihtoehdoksi.

-Olin nuorena Saksassa opiskelemassa ja siellä tutustuin Helmutiin. Seurustelimme ja menimme Saksassa naimisiinkin. Kun muuttoa pohdittiin, Helmut ehdotti Suomeen lähtöä kokeilumielessä, yhtenä syynä oli myös isäni sairastuminen. Helmut oli täällä jo kerran mökillä käynytkin vuonna 1971 ja ollut kuin kotonaan, vaimo Tuula kertoo.

Vuoden 1975 loppusyksystä pariskunta muutti Suomeen ja Tuulan äiti vinkkasi Helmutille Kunnallispainossa olevasta työpaikasta.

-Se oli mieluinen paikka, iso työyhteisö. Saksassa olin työskennellyt pienissä reprolaitoksissa, joissa ei aina ollut kovin hyvä henki.

Töissä ollessaan Helmut Grzemba ei juurikaan ehtinyt maalata, vaikka onkin jo 30 vuotta ehtinyt taidetta harrastaa.

-Ensimmäisen öljyvärikurssin kävin vuonna 1990 Puistolan vanhan koulun vintillä. Sen jälkeen olen osallistunut useille kursseille, pääosa niistä työväenopistossa Malmilla. Välillä kun en sinne ole mahtunut, olen ilmoittautunut Oulunkylään. Nyt vihdoin päästään taas kokoontumaan Malmitalolla kurssille, opettajakin oli siitä innoissaan ja käski tuoda valmiita töitä mukana, että saadaan heti väriä seinille, iloitsee Helmut. 

Öljyvärien lisäksi Helmut maalaa mielellään akvarelleilla ja akryyliväreillä, sekoittaen välillä eri tekniikoita ja tehden erilaisia omia kokeiluja.

-Pääasiassa maalaan vain kursseilla, en juurikaan kotona. Opettajan ja kurssilaisten panos ja hyvä yhteishenki on minulle tärkeää, yksin maalaaminen ei ole niin mukavaa hän pohdiskelee.

Omia näyttelyitä hänellä on ollut neljä, mutta Puistolan taidenäyttelyssä hän on ollut mukana ensimmäisen kerran jo vuonna 1993.

-Olen todella mielelläni mukana aina niin ripustus- kuin purkuvaiheenkin talkoissa, se on mukavaa yhteisöllistä tekemistä. Ja muiden kanssa on mukava keskustella taiteesta.

Helmut Grzemban taidot ovat viime vuosina tulleet esille myös Puistolan Alueoppaan kannen kautta. Kun Alueoppaan kansikuvat alusta asti piirtänyt Tarja Ilola menehtyi, Helmut pelasti tilanteen ryhtymällä Alueoppaan kansikuvataiteilijaksi vuonna 2011.

-Yleensä Juhani Piilonen ehdotti jotain taloa, josta hän oli kirjoittamassa lehteen. Jonkun kerran myös Ilkka Uotilalta tuli ehdotuksia. Jäiköhän tämä nyt viimeiseksi Alueoppaaksi, kun näitä ahkeria ja osaavia kirjoittajia ei enää ole, mies pohdiskelee.

Kansikuvapiirroksen tekeminen on pitkällinen prosessi.

-Ensin käyn kuvaamassa kohteen eri suunnista ja sitten pohdin, mikä kuvauskulmista olisi paras piirroksessa. Sitten rajaan piirrettävän alueen ja ryhdyn piirtämään. Kyllä siinä tunteja kuluu.

Kaikki piirtämänsä kansikuvat Helmut on lahjoittanut Puistola-Seuralle eteenpäin myytäväksi.

-Jos menevät kaupaksi vaikka kyseisen talon omistajalle, niin seura saa siitä vähän rahaa. Tosin on niitä jäänytkin, minullakin taitaa olla jokunen säilössä, hän muistelee.

-Ja yhden talon omistaja osti piirroksen lahjaksi pojalleen ja tilasi sitten toisenkin kuvan talosta antaakseen sen toiselle pojalleen.

Luonto on Helmut Grzemballe mieluisin maalausaihe.

-Ihmisiä en niin osaakaan piirtää.

Malmin lentokentän tilanne häntä ottaa omien sanojensa mukaan todella päähän.

-En minä niitä lentokoneita niin välttämättä kaipaa, joskaan eivät ne häirinneetkään, mutta se luonto. Ei rakennettu puisto korvaa sitä vuosikymmenten aikana syntynyttä luonnon monimuotoisuutta. Kentän rakentaminen on sama asia, kuin rakentaisi meren Eiran edustalla täyteen taloja!

Rakkaus luontoon nousee esille myös Helmutin toisessa harrastuksessa, puutarhanhoidossa. Oman pihan lisäksi hänellä on viljelyspalsta.

Helmut Grzemban taidetta tullaan taas näkemään Puistolan taidenäyttelyssä, joka on päätetty pitää nyt syksyllä verkkonäyttelynä viime vuoden tapaan.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliRatikan tärinähaittojen estohanke etenee
Seuraava artikkeliPaleface louhii esiin Malmin ääniä