Ratikan tärinähaittojen estohanke etenee

raide-jokeria viikissä
Viikinkaaren teräspaalulaatan rakentaminen menossa tämän vuoden helmikuussa. Kuva Raide-Jokeri/Helsingin kaupunki

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Viikin tiedepuiston kautta tulevaisuudessa kolistelevan ratikan haittavaikutusten estoon liittyvän hankesuunnitelman viime viikolla. Jo monet päätöspöydät läpäissyttä suunnitelmaa ruotii seuraavaksi uusi kaupunginvaltuusto.

Viikintien ja Viikinkaaren alle suunnitellun vahvisteen pitäisi suojata Helsingin yliopiston Viikin kampuksen herkimpiäkin laitteita Raide-Jokerin synnyttämältä tärinältä ja sähkömagneettikentän häiriöiltä. Suunnitteluun, rakentamiseen ja muutostöihin on budjetoitu 10,684 miljoonaa euroa. Päälle tulee verot.

Paalulaattarakenteella pienennetään raitiovaunujen aiheuttamaa tärinää kadun varren kiinteistöissä, joissa sijaitsee Helsingin yliopiston sekä muiden alueen toimijoiden laitteita. Sähkömagneettikentän kompensoinnilla taas pienennetään raitiotieradan aiheuttamaa vähäistä, mutta vaunujen kulun mukana muuttuvaa sähkömagneettikenttää, joka myös voisi aiheuttaa häiriöitä osaan tutkimuslaitteista.

Työ sisältää paalulaatan ja tärinäeristyksen (7,655 me) rakentamisen Viikinkaarelle, sähkömagneettisen kentän kompensaatiorakenteet (1,524 me) Viikinkaarelle ja Viikintielle ja runkomelueristeen (0,07 me) eläinsairaalan kohdalla. Loput (0,736 me) rahapotista varataan lisätöille, joita on ennustettu tarvittavan erityisesti eläinsairaalan tärinäeristyksen vahvistamiseen.

Kustannusten jakautuminen on laskettu syyskuun 2020 kustannustasossa. Heinäkuussa 2021 laskettiin indeksin tuorein kustannustaso. Niin 9,985 miljoonan euron hankesumma kohosi 10,684 miljoonaan euroon.

Helsingin kaupunki ja Helsingin yliopisto ovat sopineet, että tässä on Helsingin osuus. Myös yliopistolle tulee maksettavaa. Yliopisto vastaa omistamiensa rakennusten muutoskustannuksista. Rakentaminen tapahtuu pääosin vuonna 2022.

Paalutustyö on kaikkea muuta kuin hiilijalanjälkeä pienentävä ilmastoteko. Paalulaatta rakennetaan junttaamalla maan alaiseen kallioon asti yltäviä, noin 30-metrisiä teräsputkipaaluja. Ne kiinnitetään tukevammin maahan kippaamalla paalujen väliin tuhti kerros betonia.

Raidejokeri.infon mukaan paalutusta on testattu marraskuun 2020 huhtikuun 2021 välillä. Paaluja iskettiin maahan 11,6 kilometriä. Tärinän vaikutuksia on esitetty alueen toimijoille niin sanotun liikennevalomallin avulla. Se näytti jokaisena paalutuspäivänä, että mikä rakennus tärisee eniten.

Työtapaturmiltakaan ei vältytty, sillä tehopaalutus vaurioitti joidenkin rakennusten pintoja sekä työpaikka-alueen kahta tutkimuslaitetta. Korvauksista on neuvoteltu alueen toimijoiden kanssa.

Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen väliä suhaavan Raide-Jokerin kokonaiskustannukset ja valmistumisaika ovat vuosien saatossa eläneet. Viimeisin kustannusarvion tarkistus tämän vuoden alussa kohotti summan 386 miljoonaan euroon, mikä on liki 100 miljoonaa enemmän kuin vuonna 2016. Viimeisin summa on laskettu joulukuun 2018 hintatason mukaan. Maksajina ovat pitkälti Helsingin ja Espoon veronmaksajat.

Raide-Jokerin liikennöinnin on kerrottu alkavan vuoden 2024 alussa. Rakentaminen on näkynyt ja kuulunut pitkin kaupunkia.  Esimerkiksi anivarhain eilen tiistaina on alkanut Vantaanjoen raitiotiesillan kannen valutyö. Työ jatkuu tähän iltaan asti.

Raiteista 20 kilometriä pitäisi olla paikallaan tämän vuoden loppuun mennessä. Loput viisi kilometriä valmistuvat ensi vuoden aikana. Seuraavana vuoden aikana on tarkoitus tehdä muun muassa testiajoja.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliSeuratoimintaa 1950-luvulla
Seuraava artikkeliSaksasta Puistolaan muuttaneen Helmut Grzemban taide ihastuttaa