Helsingin muuttotappio näkyy myös noin sadan tuhannen asukkaan Koillis-Helsingissä. Alueen kaupunginosista löytyy kuitenkin viisi aluetta, joille tuli muuttovoittoa. Luvut kertovat kokonaisnettomuuttajien määrän eli tänne muuttaneiden ja poismuuttaneiden erotuksen.
Koillis-Helsingin asuinalueiden suosikiksi nousi Ala-Malmi, jonne muutti 279 asukasta enemmän kuin sieltä lähti pois. Lukua selittää osaltaan Ala-Malmille syntynyt uudisalue Longinojan laaksossa.
Toiseksi eniten kasvoi Viikinmäki, joka sai 76 uutta nettomuuttajaa. Muuttajien kolmas suosikki on Pukinmäki, jonka väkiluku kasvoi 60:lla. Tapulikaupunkiin muutti 21 ja Jakomäkeen 17 ihmistä enemmän kuin sieltä muutti pois.
Loput Koillis-Helsingin kaupunginosat eivät kasvaneet, vaan niistä muutettiin useammin pois kuin niihin muutettiin sisään. Tiuhimmin ovi kävi Pihlajistossa, jossa oli 195 henkilöä enemmän lähtijöitä kuin tulijoita. Latokartanossa nettomuuttajien määrä oli – 163 ja Siltamäessä – 154.
Näiden kolmen muuttotappiota selittää osaltaan koronaviruksen seurauksena tyhjentyneet opiskelija-asunnot. Opiskelijat jäivät pienemmille paikkakunnille etäopiskelemaan.
Muut Koillis-Helsingin muuttotappioalueet ovat Tapanila (-71), Viikin tiedepuisto (-67), Tapaninvainio (-66), Malmin lentokenttä (-38), Ylä-Malmi (-33), Pihlajamäki (-32) ja Viikinranta (-27), Heikinlaakso (-19), Alppikylä (-17), Töyrynummi (-14) ja Puistola (-10).
Helsingissä suurin vähennys tapahtui Malminkartanossa, joka kutistui 504 poismuuttajan verran. Muuttajien suurimmiksi suosikeiksi nousivat Jätkäsaari ja Kalasatama. Niiden muuttovoitto oli 1 356 ja 1 173 asukasta. Seuraavaksi halutuimpia asuinalueita olivat Kruunuvuorenranta ja Kuninkaantammi, jotka molemmat saivat 698 asukasta muualta lisää.
Pirjo Pihlajamaa