Unohdettu sota nostetaan esiin Tuomarinkylässä ja Tapaninvainiossa

hissaryhmä
Hannu Salovaara kertoi Tapaninvainion Jokitien historiakävelyllä Hattujen sotaan liittyvästä kahakasta, jota venäläiset kävivät ruotsalaisia ja suomalaisia vastaan Tapaninvainion ja Tuomarinkylän pelloilla. Kuva Teija Loponen

Toistaiseksi aika harva tietää, että Ruotsin ja Venäjän armeija ottivat yhteen Tapaninvainion ja Tuomarinkylän pelloilla elokuussa 1742, jolloin Suomi oli osa Ruotsia. Sana on kuitenkin alkanut levitä.

Paikallisia historian harrastajia tämä Hattujen sotaan liittyvä kahakka on alkanut kiinnostaa niin paljon, että jos kaikki menee suunnitellusti, järjestetään näissä maisemissa vuoden päästä iso tapahtuma.

Tuomarinkylä 1742 -nimeä kantavan tapahtumaidean isä on Urpo Oksanen Pakila-Seuran hallituksesta. Hän otti yhteyttä Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksessä hissaryhmää vetävään Hannu Salovaaraan yli kaksi vuotta sitten kysyen, että voisivatko asukasyhdistykset lähteä yhdessä lisäämään ihmisten tietoisuutta tästä vähemmän tunnetusta, mutta Suomen itsenäisyydenkin kannalta merkittävästä sodasta ja siihen liittyvästä paikallisesta sotatantereesta.

Pyörät alkoivat pyöriä, ja miehet perustivat ohjausryhmän, jossa on muun muassa Keimo Ahokanto Uudenmaan Karoliineista. Yhdistys vaalii Ruotsi-Suomen ajan sotilasperinteitä sekä edistää karoliiniajan historian harrastusta ja tutkimista. Ohjausryhmässä on myös toimijoita Tuomarinkylästä ja muualta. Heistä esimerkiksi dramaturgi Markku Arokanto miettii jo näytöksiä, joilla demonstroida paikallishistoriallisia tapahtumia.

Suomessa kovin moni tutkija ei ole kiinnittänyt huomiota Hattujen sotaan. Siksi onkin hienoa, että ohjausryhmään on liittynyt historioitsija Teemu Keskisarja Paloheinästä. Hän on ryhtynyt selvittämään, että mitä sodassa oikein tapahtui. Keskisarja kirjoittaa nyt tietokirjaa, jonka on tarkoitus valmistua vuoden sisällä. Hän on myös lupautunut Tuomarinkylä 1742 -tapahtuman juontajaksi.

– Ruotsin historiankirjoituksessa hattujen sota näyttää olevan vähän tutkittu ja mieluummin unohdettu asia, Salovaara toteaa.

Selitys voi piillä siinä, että ruotsalaisille sota oli nolouden huippu. Ruotsalaiset olisivat halunneet palauttaa suurvalta-asemansa, jonka he menettivät isonvihan ajaksi nimetyssä Suuressa Pohjan sodassa (1700-21). Käkisalmen ja Viipurin alueet haluttiin vallata takaisin.

Pikkuvihan ajaksi kutsuttu Hattujen sota (1741-1743) oli kuitenkin ruotsalaisilta huonosti johdettu. Sotilaat kärsivät nälästä ja taudeista ja kyseenalaistivat koko sodan mielekkyyden.

Paremmalla johdolla ja taktiikalla Ruotsi-Suomi olisi saattanut pysäyttää Venäjän jo alkuunsa Lappeenrannan liepeillä. Nyt venäläiset kasakat ja husaarit etenivät idästä länteen keräten voittoja, joita Ruotsi suunnilleen tarjoili.

Loppukesästä 1742 Malmin hautausmaan tienoille nousi venäläisten leiri, josta matka jatkui Helsingin pitäjän kirkkomaiden kautta Tapaninvainioon ja nykyisen Kapteenskanmäen tuntumaan. Siellä olleet ruotsalaiset lähtivät lipettiin siirtyen hevosineen joen toiselle puolelle, jossa oltiin myös puolustusasemissa.

Elokuun 10. päivä 1742 ruuti paukkui molemmin puolin jokea. Seuraavana aamuna ruotsalaiset päättivät luovuttaa ja lähteä usvan suojassa puolustamaan Kamppia. Ilma selkeni, ja venäläiset alkoivat tulittaa pakoon pötkiviä ruotsalaisia, joiden omiin sähellyksiin menehtyi karoliineja ihan turhaan.

Hannu Salovaara on haalinut käsiinsä Hattujen sota -tietoa ja innostunut jopa kääntämään ennen suomentamattomia Venäjän armeijan johtavan lääkärin, Johann Lerchen saksankielisiä muistelmia sekä ruotsalaispappi Tiburtz Tiburtiuksen päiväkirjoja.

– Oli ehkä lähellä, ettei Ruotsin armeija antautunut jo silloin tuossa joen varressa Tuomarinkylän puolella pellolla, eikä vasta kahden viikon kuluttua Kampissa, Salovaara kertoo.

– Huonosti hoidettu sota sai suomalaiset ajattelemaan, ettei tästä taida tulla noiden ruotsalaisten kanssa mitään. Siitä syntyi ensimmäisiä ajatuksia itsenäisyydestä.

Sota julistettiin päättyneeksi Turussa elokuussa 1743. Ruotsi menetti muun muassa Haminan, Lappeenrannan ja Savonlinnan.

Tapaninvainiossa kuuluu räjähdyksiä

Ensi vuoden elokuussa aiotaan järjestää Hattujen sotaan liittyvä Tuomarinkylä 1742 -tapahtuma, joka kertoo Tapaninvainion ja Tuomarinkylän maastossa kauan sitten käydystä taistosta.

Ensi keskiviikkona kello 14 on tarkoitus tehdä Tuomarinkylän puolella ensimmäinen tapahtumaan liittyvä äänekäs testaus, joka kuuluu Tapaninvainionkin puolelle.

– Tehdään pieni koepaukuttelu, sillä Tuomarinkylässä on hevosia, jotka eivät tykkää paukkeesta. Niin täytyy testata, että kuinka isolla ruutipanoksella voidaan tykkiä paukauttaa, tiedottaa tapahtumaa järjestävä Hannu Salovaara Tapaninvainion kaupunginosayhdistyksestä.

Tuomarinkylä 1742 -tapahtumaan etsitään parhaillaan tuottajaa ja myös rohkeimmille hevosille olisi tapahtumassa hommia tarjolla. Tapahtumalle on luotu oma Facebook-sivu.

Pirjo Pihlajamaa

Edellinen artikkeliIlon aiheita
Seuraava artikkeliAlueoppaan teemana muistot: Puistola-päivät siirtyvät jälleen