Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen Ilmailuliitto, Helsingin sähkölentokoneyhdistys ja arkkitehti Nazzareno Sifo järjestivät kevään aikana avoimen ideakilpailun löytääkseen kompromissivaihtoehdon Malmin lentokenttäalueen rakentamiseen liittyvän päätöksenteon ja jatkosuunnittelun tueksi.
Tavoitellussa kompromississa kaikki osa-alueet, eli luontoarvot, ilmailukulttuuri ja asuntorakentaminen joustaisivat vähän, mutta kaikki osa-alueet kuitenkin säilyisivät.
Malmin lentokenttäalueen avoimeen ideakilpailuun tuli kahdeksan ehdotusta, vaikka kilpailuaika oli vain vajaa kuukausi. Näistä voittajaksi valikoitui yksimielisesti ehdotus Helsinki City Airpark, jonka on ideoinut arkkitehti SAFA, Juha Lampi. Voittajaehdotuksessa alueelle saataisiin asunnot jopa 12 000 asukkaalle lentokenttätoimintojen yhä jatkuessa. Toiseksi tuli Malmi Airport City, jonka suunnittelija on Jutta Kuurre.
Voittajaehdotus Helsinki City Airparkin nähtiin luovan päätöksenteolle ja jatkosuunnittelulle kehityskelpoisen pohjan. Se huomioi Malmin lentokenttäalueen uhanalaiset luontoarvot, kaupunkiympäristölautakunnan asuntotuotantotavoitteet sekä myös yleisilmailun.
Ehdotuksessa luovutaan pidemmästä, pohjois-etelä -suuntaisesta kiitotiestä, jolloin vain lyhyempi itä-länsi kiitotie jäisi käyttöön. Asuntotuotantotavoitteita on laskettu noin 40 prosenttia, mutta sen lisäksi ehdotus sisältää mittavasti liikerakentamista, jonka voi tarvittaessa muuttaa myös asuinrakentamiseksi.
Luontoarvoista joustetaan vähiten ja asuntorakentamista esitetään tehtävän niiden ehdoilla.
Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola toteaa ideakilpailun osoittaneen, että vaihtoehtoja lentokentän, luonnon ja asumisen rauhanomaiselle rinnakkaiselolle on mahdollista tehdä.
Veistola iloitsee, että voittajaehdotus säästäisi niityn ja kentän lähistön arvometsiäkin kaupungin kaavarunkoa enemmän.
Helsinki City Airpark -ehdotuksessa Malmin lentokentän alueelle ja sen välittömään läheisyyteen sijoittuu noin 12000 asuntoa kerrostaloista pientaloihin. Lisäksi alueelle on sijoitettu palvelurakentamista. 12 000 asukkaan lisäksi idealuonnoksessa oli pystytty laskennallisesti sijoittamaan alueelle liike- ja hotellitoimintoja sekä kulttuuripalvelujen integrointia lentokenttätoimintoihin.
Asuinrakennuksissa on esitetty hyödynnettävän Malmin lentokentän tarjoamia ainutlaatuisia mahdollisuuksia esimerkiksi Airpark-toimintojen kautta, mikä tarkoittaa kerrostalojen ja pientalojen yhteyteen rakennettavia, asukkaiden käytössä olevia lentokonehangaareja, joista on suora yhteys kiitotielle.
-Vastaavanlaisia on ollut jo vuosia käytössä maailmalla pienlentokonekenttien yhteydessä. Airpark-asuminen olisi mahdollista Malmin kaltaisen pienen citykentän yhteydessä, jolla voidaan operoida joustavasti, toteaa Suomen ilmailuliiton hallituksen jäsen ja Helsingin sähkölentokoneyhdistyksen puheenjohtaja Janne Vasama kilpailutöiden esittelyssä.
Helsinki City Airpark -ehdotuksessa oli ideoitu muun muassa muurimainen asuinkerrostalo, johon kuuluu kentän puolelle avautuva pienkonehangaari. Malminkaaren puolella olisi niihin liittyviä yhteis-, liike- ja palvelutiloja.
-Sähkölentokoneiden yleistyessä Malmille voitaisiin luoda kahden kaupungin välille sähkölentolinkki, jossa pienet sähköiset matkustajakoneet operoivat parinkymmenen minuutin vuoroväleillä, jolloin lentomatkustaminen alkaa muistuttaa jo metroliikennettä. Se olisi ekologinen, nopea ja kustannustehokas julkisen liikenteen muoto, Vasama lisää.
Raati oli yksimielinen voittajaehdotuksesta, jonka vahvuus oli heidän mielestään erittäin vetovoimainen ja alueen nykyisiä ominaisuuksia hyödyntävä kokonaisuus ja sen osa-alueiden keskinäinen riippumattomuus. Myös toiseksi tulleen Malmi Airport Cityn ideoiden ennakkoluulottomuutta kiiteltiin. Siinä esitettiin alueelle samaten airpark-tyylisiä Hangar Villoja sekä hotelli- ja cleantech -liiketoimintaa muun muassa Suomen luonnonsuojeluliiton niittyjen tutkimustoiminnan ja aurinkoenergiapuiston yhdistelmällä.
Voittaneen idean pohjalta voitaisiin Helsingille luoda maailman mittakaavassa vahva kilpailutekijä, joka yhdistää ainutlaatuisella tavalla uudenlaisen urbaanin asumisen sekä ainutlaatuiset luontotyypit, jotka ovat elintärkeitä monille maamme uhanalaisille eläinlajeille.
Kaavoituksesta riippumatta lopullinen päätös alueen kehittämisestä on maanomistajalla, joka on Helsingin kaupunki. Sen uusi valtuusto päättää, miten ja kenen ehdoilla pääkaupunkia jatkossa kehitetään.
-Olisi toivottavaa, että kaupungin ja valtion päättäjät ottaisivat huomioon nämä visiot ennen kuin Malmin lentokentän alueen asemakaavoituksessa tehdään mitään peruuttamatonta, toteavat kilpailun järjestäjät.
Teija Loponen
