Väylävirasto on ohjelmoinut pääradan asemien eli Käpylän, Oulunkylän, Pukinmäen, Malmin, Tapanilan ja Puistolan mittavan peruskorjauksen 2020-luvun lopulle, mutta asemanseutujen seurantaryhmän mukaan asemien yleisilmeen siisteyttä, viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta parantavaa pintaremonttia tulisi tehdä mahdollisimman pikaisesti.
Lähijuna-asemien kehittämistä hidastaa niiden hajautunut omistajuus ja ylläpito, jonka vuoksi joukkoliikenteen käyttäjätkään eivät tiedä tahoa, jolle osoittaa palautetta kunnossapidosta.
Asemanseutujen seurantaryhmän käynnistämän konsulttityön myötä nyt tiedetään nopeasti tehtävissä olevat pienehköt kunnossapitotoimenpiteet sekä määritetään niiden kustannusarviot ja vastuut eri toimijoiden kesken. Tämä työ valmistuu kuluvan vuoden aikana.
Seurantaryhmän tarkoituksena on sopia eri toimijoiden yhteistoiminnasta kunnostustoimenpiteiden suorittamisen osalta. Aihetta käsiteltiin viime viikolla kaupunginvaltuustossa Hannu Oskalan ja useiden valtuutettujen tekemän aloitteen pohjalta. Aloitteessa esitetään, että lähiliikenteen juna-asemat siirtyisivät kaupungin omistukseen ja niistä vastaisi liikenneliikelaitos (HKL), jotta asemanseutujen kehittämispotentiaali tulisi huomioiduksi nykyistä kokonaisvaltaisemmin.
Pää- ja rantaradan varren asemien nykyiset omistussuhteet jakautuvat usealle toimijalle ja eri toimijoille myös asemien sisällä. Pää- ja rantaradan varren asemien omistajuus ja ylläpito jakautuvat Väylävirastolle, VR:lle, Senaatti-kiinteistöille ja Helsingin kaupungille.
Malmilla omistajuus on keskitetty 1.1.2019 toimintansa aloittaneelle Senaatin asema-alueet Oy:lle.
Helsingin kaupungin alueella Väylävirasto omistaa radan maapohjan ja laiturialueet sekä matkustajille tarkoitettuja asematiloja Huopalahdessa, Pukinmäessä ja Puistolassa.
Henkilöliikennepaikoilla Väylävirasto vastaa pääsääntöisesti laitureista, katoksista, hisseistä ja portaista sekä matkustajainformaatiosta. Helsingin kaupungille kuuluu asema-alueiden ylläpito kaupunkiympäristön toimialan vastuualueilla.
Helsingin uudessa yleiskaavassa ja sen toteuttamisohjelmassa asemanseutujen kehittäminen on nostettu vahvasti esiin. Yleiskaavaan merkityt korttelitehokkuudet mahdollistavat asemanseuduilla mittavaa täydennysrakentamista sekä asunto- että toimitilarakentamiselle.
Asemat toimivat niitä ympäröivien alueiden käyntikortteina, ja siksi asemien ja asemanseutujen kehittämisellä on iso vaikutus alueen elinvoimaan ja houkuttelevuuteen sekä myös joukkoliikenteen houkuttelevuuteen.
Pääradan asemanseuduilla on tällä hetkellä käynnissä monia asemakaavahankkeita, joilla pyritään asemien ja niiden lähiympäristöjen kokonaisvaltaiseen kehittämiseen.
Ratkaisuja asemanseutujen kehittämiseen soveltuvaksi toimintamalliksi on selvitetty myös kesäkuussa 2020 valmistuneessa “Kestävän asemayhteistyön toimintamalli” -konsulttityössä, joka toteutettiin Ympäristöministeriön, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymän koordinoiman MAL-verkoston, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY:n) sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin toimeksiannosta. Työssä laadittiin ajantasainen tilannekuva asemanseuduista ja niiden kehitystarpeista sekä laadittiin asema-alueiden yhteiskehittämisen toimintamalleja. Helsinki oli tiiviisti työssä mukana ja raportissa esiteltiin Helsingin osalta Malmin asemaa.
Malmin visiotyön yhteydessä on luotu monistettavissa oleva toimintamalli asemanseudun kehittämiseen, ja käyty laaja keskustelukierros sekä omistajatahojen että paikallisten toimijoiden kanssa.
Teija Loponen
