Tattarisuon lehtometsä on kääpä- ja orvakkakohteiden kartoituksessa osoittautunut hyvin arvokkaaksi kääpäalueeksi. Sieltä löytyy uhanalaisiksi luokiteltuja korpiludekääpää ja viherkarhikkaa.
Helsingissä selvitettiin vuosina 2018 ja 2019 kääpälajistoa 21 metsäalueella ja tulokset on nyt julkistettu. Kaikkiaan kääpälajeja havaittiin Helsingissä 126.
Kaupungin teettämän selvityksen tehnyt luontokartoittaja Keijo Savola toteaa selvityksessään, että Tattarisuon lehtometsä täyttää yhden vuoden osin melko pinnallisen selvityksen perusteella kaksi viidestä arvoluokka I:n kääpäalueen kriteeristä. Alueella havaittiin 27 Helsingin oloissa arvokasta havu- tai lehtimetsälajia.
Kohde kuuluu nykytietämyksen perusteella Helsingin kääväkäslajistoltaan arvokkaimpiin lehtipuuvaltaisiin metsäalueisin. Kohteen lehtipuulajisto on yhden vuoden selvityksen perusteella selvästi edustavampaa kuin esimerkiksi Kuninkaansaari-Vallisaaren, Pornaistenniemen suojelualueen tai Talin lehtojen lajisto.
Luontoarvojen merkittävyyden takia kohteen
edustavimpien osien suojelua tulisi selvityksen perusteella harkita.
Vähintäänkin tulisi säilyttää metsät rakentamisen ja voimakkaamman
metsänhoidon ulkopuolella. Lahopuuarvojen kehittämisen vuoksi on perusteltua
välttää myös alueen nuorempipuustoisten metsien harvennuksia.
Savolan suositus on, että ulkoilureittien varresta ja tonttien laidasta
kaadettavien lahovikaisten puiden jättäminen maalahopuiksi on kohteen
merkittävien lajistoarvojen takia erittäin suositeltavaa joko kaatoalueella tai
lähimetsiin siirrettynä. Reitinvarsien pienpuuston hoidosta ei ole
lahottajalajistolle haittaa.
Kartoituksessa Tattarisuon alueelta havaittiin 51 kääpälajia, mikä on inventointitunteihin ja alueen pinta-alaan suhteutettuna melko keskimääräinen lajilukumäärä Helsingin kääpäselvityksissä. Lajimäärän maltillisuus johtuu osaltaan siitä, että kohteen metsätyyppivalikoimasta puuttuvat lähes kokonaan mäntyvaltaiset metsät ja merkittävästi kuusta ja kuusilahopuuta sisältäviä metsiäkin on melko vähän. Tästä johtuen havaitusta lajijoukosta puuttuvat monet Helsingissä melko yleiset kuusen ja männyn lajit.
Selvityksessä havaituissa lajeissa oli 27 arvokkaita elinympäristöjä indikoivaa lajia, näistä 20 oli kääpiä. Havaituissa indikaattorilajeissa painottuvat voimakkaasti haapaa, koivua sekä monia lehtipuulajeja suosivat lajit.
Alueelta havaittiin selvityksessä neljää Punaisen kirjan* lajia.
Näistä korpiludekääpä ja viherkarhikka on luokiteltu hemiboreaalisella vyöhykkeellä (etelärannikko) alueellisesti uhanalaisiksi ja kittikääpä sekä rustikka koko maassa silmälläpidettäviksi. Kittikäävästä tehtiin kuusi havaintoa, muut lajit havaittiin kerran.
Muista alueen lajeista Helsingissä huomionarvoisimpia ovat lehtoludekääpä, pikireunakääpä, pilliharsukka, pohjanrypykkä, poimuhaprakääpä, punakerikääpä, silokääpä sekä turkkiorakas.
Teija Loponen
*
- Punainen kirja on raportti, johon on koottu tieto eliölajien uhanalaisuudesta ja niiden uhanalaisuusluokituksesta.
- Kansainvälistä Punaista listaa eli Punaista kirjaa julkaisee Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN. Sitä on julkaistu vuodesta 1994 alkaen.
