Ripaus kevättä

Pääsiäisvapaat on vietetty ja yöpakkasten ohella on saatu nauttia varsin lämpimistäkin päivistä. Ensimmäiset leskenlehdet ovat jo kukassa ja krookukset sekä muut kevätkukat puskevat esiin mullan alta. Aurinko ja sateet ovat sulattaneet tehokkaasti lumia niin, että hiekanpoisto kaduilta on jo hyvässä vauhdissa. Vauhdilla sulanut lumi ei ole ehtinyt heti imeytyä maahan, joten ulkoilijat ovat välillä törmänneet isoihin vesilammikoihin, jotka katkaisevat kulkuväylät. Pääsiäisen alla koettiin taas se jännä näky, että naapurikaupunginosassa Paloheinässä hiihdettiin ja pelattiin golfia samaan aikaan. 

Nyt jännitetään kuinka vapaata elämä tulee olemaan kevätkuukausina. Pääsiäisen alla selvisi, että hallituksen esittämät ihmisten liikkumista koskevat tiukat rajoitukset eivät sellaisenaan menneet läpi. Hyvä niin, sillä se olisi vaikeuttanut entisestään jo nyt äärettömän ahtaalla olevien pienyrittäjien elämää. Näillä näkymin huhtikuussa voi siis vapaasti käydä niin optikolla, kampaajalla kuin muissakin erikoisliikkeissä, kunhan noudatetaan kaikkia mahdollisia turvatoimia. Maskien käyttö on lisääntynyt hyvin, nyt pitää vain vielä oppia se, ettei niitä heitetä tien poskeen tai pysäkille, vaan laitetaan maskit roskiin matkan varrella tai vasta kotona.

Sanalla maski on suomen kielessä varsin monta merkitystä naamarista ja kasvosuojasta aina kuvankäsittelyohjelman työkaluun ja bridge -pelin termiin. Suomen kirjakielen isää, Mikael Agricolaa, kunnioitetaan perjantaina liputuksin ja samalla vietetään suomen kielen päivää. Ensimmäinen suomen kielellä ilmestynyt Agricolan kirjoittama kirja oli aapinen, jonka sisältö poikkesi melkoisesti nykypäivän aapisista. Suomen kielen kirjaimiston lisäksi se sisälsi kristinuskon keskeisimmät tekstit ja rukoukset. Nykyään suomen kieli tahtoo välillä jäädä englannin kielen jalkoihin. Etenkin mainonnassa suositaan usein englantia. Pidetään silti oma kielemme kunniassaan, se on hieno ja rikas kieli.

Päätoimittaja Teija Loponen