Aprillia ja pääsiäistä

Huomenna torstaina vaihtuu jälleen kuukausi ja tuo huhtikuun 1. päivä on perinteiseen tapaan aprillipäivä. Aprillipäivää vietetään nyt todennäköisesti vähän laimeammin, pitkälti etätöistä ja vanhempien koululaisten etäopiskelusta johtuen. Suomessa aprillipiloja on tiettävästi harrastettu jo 1700-luvulta lähtien, jolloin hulluteltiin muun muassa naamioitumalla. Aprillipäivänä kannattaa suhtautua varauksellisesti vähänkin erikoisilta tuntuviin viesteihin ja uutisiin. Niin lehdissä kuin sosiaalisessa mediassa saattaa olla pilailumielessä tehtyjä uutisia, joilla ei ole mitään todenperää. Mekin olemme aprillipiloja lehdessä harrastaneet silloin, kun ilmestymispäivä osuu aprillipäivälle. Tänä vuonna niin ei ole, eli aprillipiloja ei nyt lehdestämme löydy. Yliopiston kalenterissa ei muuten aprillipäivää ole merkittynä, syy on kuulemma se, etteivät jekut menisi pieleen.

Huhtikuun nimi juontuu sanasta huhta, joka tarkoitti kaskea tai kaskimaata. Huhtikuussa, keväthankien aikaan, oli tapana kaataa kaski- eli huhtapuut kuivumaan, näin kertoo Kotimaisten kielten keskus. Nykyään huhtikuu on usein jo varsin keväinen kuukausi ainakin Etelä-Suomessa, jossa harvemmin huhtikuussa enää hankia näkyy. Parhaillaan vietetään myös piinaviikkoa, joka käynnistyy aina Palmusunnuntaista. Jo vuosikaudet pääsiäisenä on nähty keskustan kadulla Via Crucis, pääsiäistapahtumista kertova näytelmä. Sitä on täältäkin moni lähtenyt seuraamaan, joitain vuosia sitten siinä oli esittäjiäkin Malmin seurakunnasta. Nyt tuo näytelmä kuvattiin koronan tyhjentämillä kaduilla ja se on ollut katsottavissa verkosta Palmusunnuntaista lähtien ja on edelleen koko pääsiäisen ajan.

Tässä numerossamme Timo Uotila muistelee yhtä nuoruusvuosiensa pääsiäistä. Silloinkin oli vielä lunta vähän maassa. Mutta tuolloin 1950-luvulla pääsiäisenä kyläiltiin paljon, ja sitä ei nyt koronapandemian aikana suositella. Ellei säätila muutu kehnoksi, on pääsiäisenä pihojen ja parvekkeiden omistajilla hyvää aikaa laittaa paikkoja kesäkuntoon, kun oikein mihinkään ei voi mennä, eikä vieraitakaan kutsua. Siitä huolimatta toivotamme hyvää pääsiäistä!

Päätoimittaja Teija Loponen

Edellinen artikkeliMarkus Kemppi kirjoitti onnellisia asioita
Seuraava artikkeliTapanilan tehdasalueesta 590 asukkaan kerrostaloalue