Tulevana sunnuntaina vaihdetaan kellot jälleen kerran kesäaikaan. Kelloja siirretään virallisesti tunnilla eteenpäin samaan aikaan kello 03 aamuyöllä kaikissa EU:n jäsenmaissa. Näin ajan siirrolla on pienin vaikutus kansainväliseen juna- ja lentoliikenteeseen, tosin näin korona-aikaan tuo liikenne on varsin niukkaa. EU:sta on kiinni myös tuo kellon siirtely. Suomessa on jo pitkään toivottu vuodesta 1981 lähtien noudatetusta käytännöstä luopumista, mutta EU:n neuvosto ei ole vielä käsitellyt tuota luopumisehdotusta. Toivotaan, että päätös tehtäisiin pian ja saataisiin myös lähivuosina voimaan. Suomessa pysyvä talviaika sai niukasti enemmän kannatusta vuonna 2019 tehdyssä kansalaiskyselyssä.
Sunnuntaina vietetään myös Palmusunnuntaita, jolloin lasten on ollut tapana käydä virpomassa suklaamunia itselleen. Viime kevään tapaan ei virpomisretkiä voi tänäkään keväänä toteuttaa kuin ihan vain perheenjäsenten kesken. Kaikki eivät virpomisretkeläisistä ole edes pitäneet, mutta toisaalta se on lapsille ensimmäisiä ansaintakokemuksia. Kokemus siitä, kuinka itse virpomisvitsoja askartelemalla voi ansaita palkkion. Ja joillekin lapsille nuo palkaksi saadut pääsiäismunat saattavat olla pääsiäisen ainoat herkut, jos kotona rahat ovat tiukalla. Virpoessa lapset ovat myös oppineet perinteisiä pääsiäisvärssyjä sekä kohtaamaan vieraita ihmisiä.
Koronalla on merkitystä muuhunkin. Ympäristöestetiikasta Helsingin yliopistossa väitteleväVesa Vihanninjoki toteaa koronapandemian osoittaneen vallitsevien kaupunkisuunnitteluihanteiden Akilleen kantapään. Kun liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten vuoksi julkinen kaupunkitila ei enää toimikaan kaupunkilaisten olohuoneiden jatkeena, alkoi moni haaveilla isommasta asunnosta, lähipuistosta tai kaupunkimetsän palasesta kotikorttelissa. Kaupunkien tiivistymisen vuoksi monet elinympäristön perustason elementit ovat yhä harvempien saatavilla. Vihanninjoki toteaa, että kestävä täydennysrakentaminen ei voi tarkoittaa kaupunkiympäristön yhdenmukaistumista niin, että kaikki alueet nojautuvat samoihin toiminnallisiin ratkaisuihin menettäen tiivistämisen myötä ajan saatossa kehittyneet omalaatuiset ja tunnistettavat erityispiirteensä. Se laskisi asumisviihtyvyyttä ja karkottaisi asukkaita. Tämä huomioitaneen myös Malmin kehittämissuunnittelussa.
Päätoimittaja Teija Loponen
