Malmin peruskoululla, Laakavuoren ala-asteella ja Kannelmäen peruskoululla on saatu huomata, että vuodesta 2018 lähtien toteutetun Me-kouluhankkeen myötä etenkin osallisuus, aikuisilta saatu tuki, koulumotivaatio sekä tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat lisääntyneet.
Me-koulukehittäminen on yksi lasten ja nuorten syrjäytymistä ehkäisevän ja eriarvoisuutta vähentävän kaupunkistrategiahankkeen eli Mukana-ohjelman toimenpiteistä. Hankekausi on tulossa päätökseensä toukokuussa 2021, ja nyt arvioidaan toiminnan onnistumista, vaikutuksia sekä jatkokehittämistä.
Me-koulukehittämisessä on luotu erilaisia toimintamalleja oppilaiden ja koulujen tueksi kolmella peruskoululla. Toimintamallit ovat siirtymävaiheen tuki, kodin ja koulun yhteistyö, kokemusasiantuntijavetoinen pienryhmätoiminta, tunne- ja vuorovaikutustaitojen tunnit, luova viikko sekä vertaisvalmennus.
-Tulokset ja kokemukset toimintamallien vaikutuksesta koulun toimintakulttuuriin, yhteisöllisyyden kokemukseen ja kouluviihtyvyyteen ovat merkittäviä. Siksi on tärkeää, että nämä toimintamallit saadaan osaksi kaikkien helsinkiläisten koulujen toimintaa, toteaa perusopetuksen aluepäällikkö Ulla-Maija Vähäsarja.
Toimenpiteiden vaikuttavuutta arvioitiin suhteessa kehittämisen tavoitteisiin neljässä eri osiossa ja käytettävyyttä kahden kysymyksen kautta.
Toiminnan vaikutukset arvioitiin suuriksi kaikissa kuudessa mallissa. Vaikutukset oppilaisiin, oppilasryhmiin sekä koulun toimintakulttuuriin arvioitiin vähintään melko suuriksi ja vaikutukset perheisiin hieman pienemmiksi. Suurimmiksi vaikutukset kaikissa neljässä kokonaisuudessa arvioitiin siirtymävaiheen tuessa, kodin ja koulun yhteistyössä sekä vertaisvalmennuksessa.
-Mallien koettiin tuovan useita erilaisia vaikutuksia oppilaisiin. Etenkin osallisuuteen, aikuisilta saatuun tukeen, koulumotivaatioon ja vuorovaikutus- ja tunnetaitoihin malleilla koettiin olevan positiivista vaikutusta, Mukana-ohjelman projektikoordinaattori Sanna Ranto sanoo.
Kaikkien toimintamallien mahdollisiksi toteuttajiksi nähtiin opettajat. Oppilashuolto eli kuraattorit ja psykologit katsottiin mahdollisiksi toiminnan toteuttajiksi etenkin siirtymävaiheen tukeen, kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, pienryhmätoimintaan ja TVV-tunteihin. Myös kouluvalmentajan katsottiin olevan mahdollinen toteuttaja tai yhteistyökumppani kaikissa malleissa.
Teija Loponen
