Helsinki haluaa rakentaa Malmin lentokentän alueen asuinlähiöksi. Useat ryhmittymät ovat vuosien varrella tehneet vaihtoehtosuunnitelmia ilmailun mahdollistamiseksi rakentamisen rinnalla.
Tällä kertaa esittelemme Malmi City Airpark suunnitelman, jonka SAFA-arkkitehti Juha Lampi julkisti joulukuussa 2014.
Koska suunnitelma on vuodelta 2014, voi osa siinä esitetyistä alueista olla jo muussa käytössä.
Malmi City Airparkin ratkaisu perustuu siihen, että kentän varsinainen liikennealue kapenee säilytettävän kiitotien 18/36 varteen. Muu osa kentästä ympäristöineen voidaan rakentaa. Rakentaminen vaiheistetaan siten, että sen painotusta voidaan muuttaa tavoitteiden muuttuessa.
Luonnoksessa ehdotetaan, että kenttää ympäröivät vihervyöhykkeet ja niitä yhdistävä luontopolku säilytetään pääosin luonnontilassa, vain reuna-alueiltaan trimmaten ja uuteen miljööseen sovittaen.
Polku muodostaisi uutta ja vanhaa yhdistävän tarinan, josta avautuu vaihtelevia näkymiä.
Malmi Airpark Wall luonnoksessa on ideoitu kiitotien länsipuolelle uusi rullaustie/asematasonauha, johon tukeutuisi asumispainotteinen ”Malmi Airpark Wall”. Muurimaiseen rakennusmassaan kuuluisi kentän puolelle avautuva pienkonehangaari, jossa asukkaat ja erilliset vuokralaiset voivat säilyttää lentokoneitaan. Rakennusmassan pohjakerroksessa Malminkaaren puolella on vastaavasti näihin liittyviä yhteis-, liike-ja palvelutiloja.
Toiminnallisesti rakennuskompleksi olisi koko maan mittakaavassa ainutkertainen, joten se vetäisi puoleensa myös heitä, jota tavanomainen lähiöelämä Malmilla ei kiinnosta. Rakennukseen kannattaisi siksi sijoittaa myös poikkeuksellisia kokeilevia asuntoratkaisuja. Samaan yhteyteen voisi toteuttaa pienempiä ja edullisempia asuntoja.
Arkkitehtonisesti kiitotietä myötäilevä rakennus voitaisiin toteuttaa harvinaisen suurimittakaavaisena ja suoralinjaisena, sitä puoltaisivat myös alueen kyseenalaiset pohjaolosuhteet.
Rakennuksen luonnolliset valot loisivat ilmastakin selvästi tunnistettavan valoviivan kenttäalueelle. Samalla se toimisi tehokkaana meluvallina, vaikka rakennus toteutettaisiin vähintään kahtena massana, joiden välistä avautuisi Malminkaarelta näkymä kentälle.
Kentän puoleinen rakenne toteutettaisiin samoin periaattein kuin vilkkaasti liikennöityjen pääteiden varsille rakentaminen, eli massiivisia seinärakenteita, kohtuullisia ikkunakokoja ja kentän puolelle luhtikäytäviä tai lasitettuja vihertiloja.
Kontrastina kiitotien puoleiselle suurelle mittakaavalle asuntopihat olisivat pienirakenteisia.
Muurirakennuksen ja Malminkaaren väliin tulisi korkeampia pistetaloja. Alueen koko voisi olla 171 000 m2, joten korttelitehokkuusmitoituksella 0,7 sekä henkilömitoituksella 50 m2/as rakennuskompleksiin mahtuisi noin 2400 asukasta.
Muurialueen länsipuolelle sijoittuvat alueet täydennysrakennettaisiin nykyiseen ympäristöön sopeuttaen kytketyillä pientaloilla, rivitaloilla ja pienkerrostaloilla. Länsipuolelle mahtuisi noin 2200 uutta asu-kasta.
Eteläpuolinen rakentamisalue sijaitsee puolittain kiitotien 18 jatkolla, mutta sekin voitaisiin osin rakentaa osana Tattariharjuntien jalostamista urbaanimmaksi katutilaksi. Asukasmäärä nousisi noin 400 asukkaalla.
Kiitotien itäpuolisille alueille tulisi kaikkein laajimmat rakennettavat alueet, kuten poikittaiskiitotien itäpään alue, noin 22 500 m2. Sijainti Tattarisuon pienteollisuusalueen lähettyvillä mahdollistaisi lähityön, asumisen ja liikenteen hybridin. Varsinaisesta teollisuusalueesta asumistoiminnot irrotettaisiin nykyistä viherkaistaa hyödyntäen.
Osa rakentamisesta voisi toteuttaa Airpark Wall –ratkaisun symmetriaparina. Säilytettävän Asemataso 1:n kehysrakennuksissa voitaisiin huomioida Pyöreän muoto ja sijainti kenttätilan korostepisteenä. Rakennusten korkeus nousisi tasaisesti kenttäalueelta poispäin, pohjoisen ja itään. Alueen kokonaisasukasmäärä voisi nousta 6500 henkilöön.
Tattariharjuntiehen liittyvä rakennuskanta muotoiltaisiin siten, että tiestä tulisi urbaani katutila, kuten kadun varteen jo rakennetut kerrostalot antavat odottaa.
Lentoasemalle johtava tie vanhoine pientaloineen rakennettaisiin pienimittakaavaisesti herkällä otteella ja siihen keskittyisi alueen kaupallinen painopiste. Alueen merkittävimmät rakennukset”Pyöreä” ja Lentokonehalli 1 palautettaisiin alkuperäiseen loistoonsa. Erilaisten palvelujen lisäksi alueelle voisi sijoittaa liikelentohotellin ja kokoustiloja.
Suunnitelma mahdollistaisi asunnot jopa 12 000 asukkaalle.
Koko suunnitelma löytyy tästä linkistä(pdf).
Teija Loponen
