Kuluva talvi on pitkästä aikaa ollut oikea lumitalvi myös Helsingissä. Lumisuus on ollut iloinen asia paitsi lumileikkejä rakastaville lapsille, hiihtoa tai luistelua harrastaville aikuisille, myös urheiluvälinekauppiaille. Sukset myytiin monista paikoin loppuun jo kuukausi sitten ja myös luistinten ja pulkkien kohdalla kysyntä on ollut kovaa. Moni perhe on etätöiden vuoksi päässyt harrastamaan yhdessä entistä enemmän. Työmatkoista säästyy monilla reippaasti aikaa ja se voidaan käyttää vaikkapa yhteiseen ulkoiluun. Myös jäälinnojen rakentelu on yhdistänyt perheitä, jääkalikoista on koottu rakennelmia joko omalle pihalle tai viety niitä yhteisöllisten jäälinnojen rakennusmateriaaliksi.
Parhaillaan vietetään koululaisten talvilomaviikkoa, jonka jälkeen ylioppilaskokelailla alkaa todellinen työputki. Kirjoituksiin valmistautuminen on haastavaa, sillä etäopetus on tehnyt monille opiskelusta vaikeampaa. Haasteita riittää myös tänä vuonna yhdeksännellä luokalla opiskelevilla, sillä he ovat ensimmäinen ikäluokka, jota koskee oppivelvollisuusiän nostaminen 18 vuoteen. Käytännössä se tarkoittaa, että jokaisen yhdeksäsluokkalaisen on löydettävä itselleen joku jatko-opiskelupaikka peruskoulun jälkeen. Juuri alkaneessa yhteishaussa on tarjolla monenlaisia opiskelupaikkoja lukioista suoraan ammattiin valmistumiseen.
Talviloman historia juontuu vuodelle 1926. Silloin kouvolalainen voimistelunopettaja Santeri Hirvonen ehdotti Kasvatus ja koulu -lehdessä, että koululaisille pitäisi olla sisätiloissa työskentelyn vastapainoksi viikon mittainen hiihtoloma, jolla he saisivat raitista ilmaa ja kestävyyttä puurtamiselleen. 1930-luvun alussa asiaa vei eteenpäin Lauri Pihkala ja vuodesta 1933 hiihtoloma otettiinkin kouluissa käyttöön. Talvilomaksi nimi vaihtui, kun hiihto jäi yhä harvempien harrastukseksi osin vähälumisten talvien vuoksi. Tänä vuonna hiihtoa on taas voitu harrastaa ja esimerkiksi Malmin lentokentän ja Vantaanjoen varren ladut ovat olleet suorastaan ruuhkaisia.
Päätoimittaja Teija Loponen
