Malmin kenttäalueelle voisi rakentaa ilmailun säilyessä

Visio 2050
Visio 2050 näkemys siitä, miten erilaiset toiminnot ja asuminen voisivat Malmin lentokenttäalueelle ja sen liepeille sijoittua. Kuvakaappaus suunnitelmasta

Helsingin kaupunki on rakentamassa Malmin lentokentän alueelle 25 000 asukkaan uuden asuinalueen. Moni kaipaisi massarakentamisen sijaan kompromissia, eli ilmailun säilyttämistä rakentamisen ohella.

Kompromissiratkaisut ovat täysin mahdollisia. Useampikin arkkitehtiryhmä on vuosien varrella tehnyt siitä omia esityksiään. Niissä ilmailu säilyisi Malmilla vetäen alueelle myös uusia yrittäjiä, asukkaita ja vierailijoita sekä tehden koko Helsingistä helpommin saavutettavan. Kentän ympärille voitaisiin ilmailun rinnalle rakentaa asuntoja 6000-10 000 asukkaalle.

Esittelemme nyt ja seuraavissa numeroissamme näitä vaihtoehtoisia suunnitelmia, joita on vuosien varrella tehty ja myös esitelty kaupungin virkamiehille. Tarkemmin nämä kaikki suunnitelmat löytyvät osoitteesta https://www.malmiairport.fi/malmin-kehittamissuunnitelmia-koottuna/.

Syyskuussa 2013 avoin kansalaisryhmä – Nono Alakari, Anna Kyyhkynen, Eija Korjula – julkisti laajan Visio 2050:n Malmin lentoaseman kehittämisestä osana kaupunkirakennetta.

Siinä kohteena on laajempi alue ja visio, jossa yhdistyvät Koillisen kaupunginosien asuminen, harrastaminen ja eläminen, sekä liikkuminen ja hyvät liikenneyhteydet. Pienteollisuus, yritystoiminta ja työssäkäynti kulkisivat rinnakkain ilmailun ja kentän kehittämisen kanssa. Suunnitelma tehtiin siten, että se on taloudellisesti järkevä ja nostattaisi Malmin alueen suorastaan Helsingin Helmeksi.

Visio 2050-suunnitelmassa lisättäisiin matalampaa asumista niin aivan kentän liepeille kuin kartanoalueenkin lähelle, yhteensä noin 600 asuntoa. Kerrostaloja ja korkeampaa rakentamista sopisi Tattarisuon itäpuolelle 5400 asunnon verran.

Alueelle voitaisiin rakentaa yksityissairaala palvelemaan Venäjältä ja Aasiasta lentäen tulevia erikoissairaanhoitoa tai kirurgista hoitoa kaipaavia asiakkaita. Sairaalan lähelle voisi nousta myös seniori- ja opiskelija-asuntoja.

Hotelli-, kongressi- ja businesskeskus voisi sijoittua kiitotien itäpuolelle. Kolme erillistä, monitoimikäyttöön soveltuvaa toimistorakennusta 3 x 7000 kem2, olisivat yhteydessä hotelliin ja konferenssikeskukseen.

Virkistykseen tulisi hyvien lenkki- ja hiihtoreittien ohelle esimerkiksi värikuula-, frisbee-ja minigolfradat, tanssilava, ulkoilmakonserttitila sekä lintubongareiden kuvauslavoja. Kartingrata säilyisi paikoillaan.

Kaupallisia palveluita sijoittuisi niin uuteen terminaaliin kuin vanhalle lentoasemalle.

Ilmailun rakennuksia kunnostettaisiin ja ykköshallista tulisi aktiivinen lentomuseo. Kiitoradan pidennysoptio ja lähestymisjärjestelmän kehittäminen mahdollistaisi pienjettien toiminnan aktivoimisen, elinsiirtolennot ja liikelennot hoituisivat näppärästi Malmin kentän kautta. Myös ilmailuammattien lentokoulutus ja rajavartioston lennot voisivat toimia Malmilta käsin.

Kentän operointi voitaisiin antaa yksityisen yhteisön tai säätiön hoidettavaksi siten, että lennonvarmistus säilyy Finavialla. Näin on useilla eurooppalaisilla kentillä tehty.

Avoin kansalaisryhmä toteaa, että Malmin alueelle on kaavoitettavissa noin miljoona kerrosneliömetriä asuntorakentamiseen, ilman että Tattarisuon pienteollisuusaluetta ja Malmin lentokenttää tarvitsisi hävittää.

Teija Loponen