Mitä kuuluu urheiluseuroille? Seuraväellä on ollut huumori koetuksella

seniorijumppa
Kirsi Kautto iloitsee siitä, että lapset ja nuoret pääsevät taas harrastamaan, mutta on huolissaan seniorijäsenten puolesta, joille liikunta on ollut myös tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Kuva Teija Loponen

Urheiluseuroilla on ollut tiukat ajat. Lasten ja aikuisten harrastetoiminnan jäihin laittaminen on pistänyt talouden tiukoille. Nyt helmikuussa lasten ja nuorten toimintaa päästään pienryhmissä toteuttamaan, mutta lähteekö väki liikkeelle?

-Meillä Tapanilan Erällä on luonnollisesti jouduttu lomauttamaan lähes kaikki päätoimiset työntekijät, eikä tietysti tuntityöntekijöillekään ole ollut töitä tarjolla, toteaa Erän toiminnanjohtaja Kirsi Kautto.

Moni lasten vanhempi ajattelee, ettei seuralle koidu kuluja, kun ei toimintaakaan ole, mutta se ei pidä paikkaansa.

-Palkat ovat vain osa kuluja, lisäksi juoksevat tilavuokrat ja monet muut pysyvät kulut. Vain kaupunki on antanut tiloistaan vuokravapautta, meillä urheilukeskuksessa esimerkiksi vuokraa on laskettu vain 15 % käyttämättömistä tiloista, huomauttaa Kautto.

-Eikä kaikkea toimintaa voida sopeuttaa ulos pienryhmiin. Esimerkiksi meidän salibandyryhmien lapset ja nuoret eivät innostu liikkumaan ulkona, he haluaisivat pelata, kun ovat sen harrastuksen valinneet, huomauttaa EräViikinkien toiminnanjohtaja Jari Oksanen.

-Muussa liikunnassa on sama asia, ei ulkona tapahtuvasta toiminnasta haluta maksaa samaa kuin lajin oikeasta harjoittamisesta sisätiloissa. Ongelma koskee myös etäohjausta, se ei kaikkiin lajeihin sovi, eikä kaikkia innosta, tietää Kautto.

Nyt helmikuun alusta lähtien lähes kaikki salibandyjuniorit pääsevät taas harrastamaan, se tarkoittaa noin puolta normaalista toiminnasta.

-Eri juttu on, tulevatko kaikki takaisin, jo nyt on joitain peruutuksia tullut, toteaa Oksanen.

Erällä harrastaa noin 1700 lasta ja nuorta, aikuisten ryhmissä on noin 2600 harrastajaa.

-Koska aikuisten toimintaa ei vielä voida käynnistää, pyrimme lisäämään runsaasti lapsille ja nuorille suunnattua toimintaa, jotta mahdollisimman paljon tilavuoroja saataisiin käytettyä.  Lapsia otetaan ryhmiin maksimissaan 12 ja ryhmien väliin jätetään vartin tauot, jotta edelliset ehtivät poistua tulijoiden alta. Ja vain yksi vanhempi saa saattaa lapsen treeneihin. Käsihygieniaa noudatetaan tarkasti ja muutoinkin huolehdimme siitä, että täällä on turvallista käydä, huomauttaa Kautto.

Oksanen on Kauton lailla innoissaan siitä, että nyt päästään lasten ja nuorten toimintaa aloittamaan. Samalla hän kritisoi sitä, että lasten harrastustoimintaa on rajoitettu, vaikka se on ohjattua ja kontakteja voidaan välttää, mutta aikuiset ovat samaan aikaan saaneet vapaasti istua baareissa.

-Minua tilanne on harmittanut niin paljon, että kirjoitinkin aiheesta pormestari Vapaavuorelle ja koronatyöryhmälle. Tämä on ollut tosi epäreilua, sillä lasten liikunnasta ei tartuntoja ole lähtenyt, ei ainakaan samassa määriin kuin baareista, kertoo Oksanen.

Kirsi Kautto kuuluu Etelä-Suomen Liikunta ja Urheilu ry:n hallitukseen. Siellä on keskusteltu siitä, että urheiluseuroja tulee kaatumaan koronan seurauksena.

-Pienet seurat, joilla ei ole juurikaan palkattua organisaatiota, vaan toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin, tulevat selviämään vähän paremmin. Kaikkiaan alan elpyminen tulee kestämään pitkään. Koronaväsymys vähentää harrastajia, vaikka liikunta terveyden kannalta olisi todella tärkeää, Kirsi Kautto korostaa.

Teija Loponen