Koillis-Helsingissä riittää pulkkamäkiä

lapset mäessä
Joel Järvinen olisi viihtynyt Suutarinnupin mäessä kaverinsa Sebastianin kanssa vaikka kuinka pitkään. Kuvat Pirjo Pihlajamaa

Lähitieto kyseli alueen asukasyhdistysten hallitusten puheenjohtajilta, että mitä pulkkamäkiä lähinurkilla on. Eniten mainintoja sai Suurmetsäntien varressa oleva Alppikylänhuippu. Se vetää puoleensa kävijöitä laajalla haarukalla aina Vantaata myöten. Paljon muitakin suosikkikohteita löytyy.

Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Moottoritien rakentamisen aikaisesta louhoksesta syntynyttä isoa maanmuodostumaa kutsutaan ainakin nimillä Jakomäen jätemäki, jättäri tai ihan vain jätemäki. Nimi Alppikylänhuippu virallistettiin vuonna 2006.

– Me vanhemmat sanomme jätemäki. Se on meidän pulkkamäki ja aivan mahtava. Siellä käytetään aina lapsenlapsia ja sieltä pääsee myös suksilla kiertämään lentokentän latua, kertoo Suurmetsässä asuva Koillis-seuran puheenjohtaja Margit Isomäki.

Hän kävelee kotoaan mäelle 20 minuutissa. Bussilla 69 pääsee, kun jää Suurmetsäntien pysäkillä pois.

Myös Kari Koponen Puistola-Seurasta mainitsee heti jätemäen.

– Kun ensilumet tulivat, niin sinne kertyi porukkaa. Helsingissähän mäenlasku ei ole joka talvista riemua. Paikan ovat löytäneet kivasti myös maahanmuuttajat. Kuulin siellä esimerkiksi paljon venäjän kieltä, sanoo Koponen.

Hän neuvoo, että mäen toisella puolen on monille pimentoon jäänyt takamäki, joka käy ihan taaperoillekin. Lisäksi ympäri Puistolaa löytyy pienempiä pulkkamäkiä.

– Esimerkiksi Omppupuisto viljelypalstojen kupeessa on pienten suosiossa.

Perheen liikkuvainen Oula-poika kertoo vielä, että nuoret käyvät myös Myllypuron suunnalla asti sekä Vantaan Kuusijärvellä, jonka rannassa on hyvä liukupaikka.

Tapanila-Seuran Vesa Kinnunen sanoo antavansa lastenlapsitasoista tietoa. Alppikylänhuipun lisäksi lapset käyvät Hiidenkivenpuistossa.

– Siellä on perinteinen mäki, jossa saa hurjat vauhdit, kun laakso on aika pitkä. Pienemmät voivat laskea vastakkaiselta puolelta koululle päin.

Radan toisella puolen on suosittu mäki Fallkullan kartanon kulmilla. Pieniä paikkoja on siellä täällä kuten Kurranummen puistossa.

Siltamäki-Suutarila-Seuran Timo Tossavainen mainitsee myös Alppikylänhuipun. Sen veroinen mäki on vastaavalla lailla maansiirrosta syntynyt Suutarinnuppi Vaskipellontiellä. Siitä käytetään myös nimiä Suutarilan täyttömäki tai jätemäki.

Siltamäen ala-asteen läheltä löytyy yksi lasten suosima mäki, kun menee koululta kohti metsää pari sataa metriä. Lisää kumpareita löytää vaikka Siltamäen rantapuistosta.

Tapulikaupunkilaislapset käyvät Sikalanmetsän mäessä (Palovartijantien päässä),viereisen päiväkoti Mintun pihalla sekä Maatullinkoulun länsipuolen kumpareella. Myös Tullikirjurinmäellä eli Henrik Forsiuksentien varren täyttömäellä näkee pulkkailijoita.

– Sieltä saattaa olla houkutus laskea tielle päin,mikä ei ole ihan turvallista, vaan pitäisi laskea Vanhaan Puustellinmetsään päin, opastaa Tapulikaupunki-Seuran Katriina Alestalo.

Suuntimopuiston ja Tapulin leikkipuiston mäet katosivat rakentamisen alle.

Elämänsä ensimmäistä kertaa pulkkailua kokeilleet pojat nauttivat vauhdista Pukinmäen Närepuiston Weisteen mäessä.

– Meidän pojat kävivät pieninä Tullivuorentiellä nyt olevan päiväkoti Pilvipoudan kumpareella ja Haaga-Helian viereisellä mäellä. Ovatkohan ne enää käytössä, miettii Malmi-Seuran puheenjohtaja Maria Laurila.

Alueen Facebook-ryhmän käyttäjien mukaan vastaus on kyllä. Siellä mainitaan myös useita muita malmilaismäkiä. Esimerkiksi Malmin peruskoulun ala-asteen takana on suosittu rinne, Filpuksen leikkipuistossakin voi yhä laskea, vaikka itse rakennusta puretaan ja Traktorin leikkipuiston vieressä on hyvä laskea Kirkkopuiston reunaa alas.

Pukinmäki-Seuran Seppo Höltälle tulee ensimmäisenä mieleen päiväkoti Pukinmäen punaisen talon rinne ja päiväkoti Nuotin käytössä oleva Öllerin ja Björkbackan huvila-alue.

– Ja tietenkin Weisteen mäki, hän muistaa.

Weisteen tehtaan viereinen ikiaikainen mäki on ollut Närepuistossa aina, ja sieltä on tultu alas jo monessa polvessa. Jääkauden jälkeen pitkään saarena olleen mäen päältä aukeaa hulppeat maisemat Vantaanjokilaaksoon ja Tuomarinkartanolle.

Myös Tapaninvainion lapset käyvät paljon Weisteen mäessä. Omasta takaa löytyy esimerkiksi uimarannan vieressä oleva Kapteenskanmäki, joka on myös osa muinaista saarta. Paikan turvallisuus jakaa mielipiteitä, sillä laskijan pitää olla tarkkana, koska liuku ohjautuu parkkipaikalle ja puitakin saa väistellä.

Pihlajisto-Viikinmäki PNV:n Terttu Tiitisen huomion mukaan paikalliset lapset ovat ottaneet haltuun Pihlajiston ala-asteen kulmilla olevan mäen.

– Itse asun Viikinmäen puolella, enkä ole nähnyt täällä laskupaikkoja. Oletettavasti lapset käyvät Pihlajamäen puolella, jossa nuorisopuiston luona on entisen hyppyrimäen alue täynnä pulkan jälkiä.

Pihlajamäen poluilta löytyy useita pienempiä mäkiä.

– Kyselin ihmisiltä ja näyttää vähän huonolta meidän kohdalla. Niin että muualle pitää Viikistä mennä laskemaan, kertoo Viikki-Seuran puheenjohtaja Riitta Korhonen.

Välttämättä ei tarvitse lähteä kovin kauas, sillä lapset ottavat nopeasti haltuun lumensiirrosta syntyneet lumikeot.

– Ihan pienille ei kaksinen nyppylä tarvitse olla, niin voi jo hurjastella, muotoilee asian Timo Tossavainen.

Pirjo Pihlajamaa