Malmin tornista 41

Aeropole
Aeropole kouluttaa Malmilla modernilla kalustollaan sekä liikenne- että yksityislentäjiä. Kuva Raine Haikarainen

Malmi ja Notre Dame

Helsingin oma lentoasema ja Ranskan kansallispyhäkkö ovat kaukana toisistaan. Niitä yhdistää kuitenkin yhteinen uhka.

Viime vuonna ilmestyi kansainvälisen ICOMOS-järjestön nelivuotiskatsaus Heritage at Risk World Report 2016–2019. ICOMOS-lyhenne lienee monelle melko tuntematon. Kyseessä on kansainvälinen kulttuuriperinnön suojelujärjestö, johon kuuluu noin 9500 asiantuntijajäsentä 110 eri maasta. Keskeinen tehtävä on tukea Unescon maailmanperintöluettelon laadintaa.

Järjestön julkaisussa luetellaan uhanalaisia kulttuurikohteita 23 maassa ja kannetaan erityistä huolta 1900-luvun arvokohteista. Heti esipuheessa mainitaan ”suomalaisen modernismin ikoni” Malmin lentokenttä. Sisäsivuilla kohde esitellään perusteellisesti. Sitä luonnehditaan yhdeksi maailman parhaiten säilyneistä ja ennen toista maailmansotaa rakennetuista edelleen käytössä olevista lentokentistä.

Malmin jälkeen on esittelyvuorossa Pariisin Notre Dame. Molemmat kohteet ovat uhanalaisia. Katedraalia uhkaa tulipalon haurastuttamien rakenteiden sortuminen, Malmia puolestaan Helsingin hallinnolliset toimet.

Suomalaiset tunnetaan siitä, että haluamme tietää mitä meistä maailmalla ajatellaan. Malmin lentoaseman kohdalla tämä piirre ei tunnu näkyvän. Viimeisen 15 vuoden aikana neljä tärkeää kansainvälistä kulttuuriperintöjärjestöä ovat ilmaisseet painavan huolensa lentokentän kohtalosta. Mielikuvaviestintää ahkerasti harrastavaa kaupunkia tämä maineuhka ei tunnu hetkauttavan.

Heritage at Risk -katsauksessa on olennaista, että laaja artikkeli ei tähyile vain menneisyyteen. ICOMOS-asiantuntijat korostavat, kuinka ilmailu elää uuden tulevaisuuden kynnyksellä ja Malmi voisi olla mukana tässä kehityksessä. Lentoaseman historia ja arkkitehtuuri yhdistyneenä edistykselliseen ja ekologiseen toimintaan ovat todellisia vahvuustekijöitä. ”Oikein kehitettynä lentokenttä voi olla myös merkittävä kulttuurimatkailun vierailukohde”.

Malmin kohdalla on surullista, että rakentamisvimman sokeuttamat päättäjät ja virkamiehet eivät kykene näkemään lentokentän arvoja ja mahdollisuuksia. Näkökyky näyttää edellyttävän maantieteellistä tai muuta etäisyyttä.

Eläkkeellä oleva Helsingin asemakaava-arkkitehti Matti Visanti toimi aikoinaan projektipäällikkönä lentokenttäalueen asuntokaavoitushankkeessa. Hän osallistui 8.1.2021 kaupungin tulevaisuudesta käytyyn verkkokeskusteluun. Visannin tämän hetken näkemyksiä toivoisi hänen seuraajiensa arvostavan:

”Paras kaupunki on monipuolinen kaupunki. Siis sellainen, missä on venesatamia, laivasatamia, golfkenttiä, lentokenttiä, huoltoasemia, pienteollisuutta ym. uhanalaisia toimintoja. Nykyinen villitys muuttaa kaikki muut toiminnot asumiseen mahdollisimman tiiviisti tekee kaupungista tylsän, ihan huolimatta siitä, etteivät kaikki harrasta noita kaikkia toimintoja.”

Raine Haikarainen