Tunnukseton loukku sai satimeen: Longinojan saukko ui jälleen

saukko
Saukko katseli surullisin silmin Maaret Ahlsvedia ahdingossaan. Kuvat Maaret Ahlsved

Longinojan puroaktiiveihin kuuluva Maaret Ahlsved oli viime torstaina kuvauslenkillään, kun hän kuuli outoa vinkumista puron rannalta. Maaret huomasi ääntä lähestyessään, että maassa oli loukku ja siellä eläin, virkeä saukko.

Toni-saukko katseli surullisin silmin paikalle osunutta ja sen vikinän kuullutta Maaret Ahlsvedia. Pääsisikö se takaisin uimaan, vai mitä tapahtuisi?

Ahlsved ilmoitti havainnosta puroyliaktiivi Juha Saloselle, joka selvitti matkalla purolle, voiko loukkuun menneen eläimen vapauttaa ilman mahdollisia sanktioita. Loukussa kun ei ollut minkäänlaisia tietoja kenen virittämä se on ja kenet pitäisi saukko kutsua vapauttamaan.

-Kun olin saukon vieressä ja juttelin sille, se hiljeni ja rauhoittui. Jos poistuin vähän kauemmas, se alkoi heti uudestaan vinkua surkeasti, kertoo Maaret kohtaamisestaan söpön otuksen kanssa

Maaret ja Juha pohtivat, oliko heidän Toniksi nimeämänsä saukko jäänyt satimeen.

-Näimme saukon kuduntarkkailun yhteydessä ja ristimme sen Toniksi, se kun oli yhtä veikeä ja suloinen kuin puroaktiivimme Toni Randén, Juha selittää myhäillen.

Juha kertoo, että puron varrelta pyydetään Helsingin kaupungin toimesta pois minkkejä useammalla loukulla, mutta niihin tämä ansa ei kuulunut. Poliisin ja pelastuslaitoksen eläinpelastusyksikön mukaan rauhoitetun eläimen voi vapauttaa, joten he kävivät tuumasta toimeen.

Hetken pähkäilyn jälkeen loukku saatiinkin auki ja satimeen jäänyt eläin vapauteen. Se lähti oitis iloissaan uiskentelemaan Longinojalle.

Ja siellä se taas ui onnellisena!

Miten toimia loukussa olevan eläimen kanssa

Ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen Kaupunkiympäristön Ympäristönsuojelusta toteaa, että Helsingissä pyydystetään elävänäpyytävillä loukuilla haitallisia vieraslajeja, kuten kaniinia, minkkiä ja supikoiraa.

-Metsästyslaki ei velvoita merkitsemään loukkuihin yhteystietoja, mutta kaupunkialueella se olisi aiheellista, ettei syntyisi epäilyksiä pyynnin laillisuudesta. Kaupungin omissa loukuissa on tieto, että ne ovat Staran, toteaa Pakarinen.

Elävänäpyytävä loukku on koettava vähintään kerran vuorokaudessa, pakkasella useammin.

-Pyynnin luonteesta johtuu, että loukkuihin voi mennä myös rauhoitettuja eläimiä, mikä ei sinänsä tee pyynnistä laitonta. Rauhoitetut eläimet on pyytäjän vapautettava, kertoo Raimo Pakarinen.

Metsästyslaissa kielletään metsästyksen häiritseminen sakkorangaistuksen uhalla. Rauhoitetun eläimen vapauttaminen on pyytäjän tehtävä. Jos pyytäjä on tuntematon, asiasta voi ilmoittaa Helsingin ympäristöpalveluihin sähköpostiosoitteella kymp.elainsuojelu@hel.fi . Viestiin tulee liittää loukun tarkka sijainti sekä kuva eläimestä ja mistä lähtien tietää sen olleen loukussa.

Loukun luokse ei pidä jäädä, koska ihmisen läheisyys voi saada eläimen stressaantumaan.

-Suosituksemme on jättää loukut rauhaan, koska todennäköisesti ne ovat laillisessa pyynnissä.

Saukko on leikkisä eläin

  • Saukkoon vesielämään sopeutunut näätäeläin, joka metsästettiin lähes sukupuuttoon sen turkin vuoksi.
  • Laji rauhoitettiin vuonna 1974 ja kanta on sittemmin elpynyt.
  • Saukko on noin 50–100 senttimetriä pitkä ja sen häntä noin 28–55 senttiä. Täysikasvuisena se painaa 5–10 kiloa.
  • Eurooppalainen saukko voi elää jopa 17-vuotiaaksi, tosin keski-ikä jää yleensä vain 3-4 vuoteen.
  • Saukot ovat leikkisiä eläimiä ja saattavat esimerkiksi laskea mäkeä lumipenkalta joen jäälle öisin. Saukko on aktiivisempi öisin kuin päivisin.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliHelsinkiläisenemmistö haluaa ilmailun jatkuvan
Seuraava artikkeliMalmin tornista 40 – Kovaa peliä kentällä