TNS Gallup teki marraskuun lopulla mielipidemittauksen Malmin lentoaseman ilmailukäytöstä. Peräti 58 prosenttia helsinkiläisistä haluaa säilyttää Malmin lentoaseman ilmailukäytössä ehdoitta.
Mikäli asuntorakentamiselle asetetut tarpeet voidaan ratkaista järkevästi muuten, säilyttäisi 65 prosenttia kentän nykyisessä käytössään. Tällöin myös enemmistö kaikkien puolueiden kannattajista tukee Helsinki-Malmin lentoaseman ilmailukäyttöä.
Tutkimuksessa kysyttiin myös vastaajien puoluekantaa. Alueen säilyttämistä ilmailukäytössä tuetaan yli puoluerajojen.
Puolueittain tarkasteltuna perussuomalaisten äänestäjät kannattavat Malmin säilyttämistä selkeimmin, heistä 76 prosenttia on ilmailun kannalla. Jos asuinrakentaminen voidaan ratkaista järkevästi, SDP:n kannattajista vain 12 prosenttia haluaa alueelle asuntoja ja myös vihreiden kannattajista yli puolet (51 prosenttia) haluaa ilmailun jatkuvan. RKP:n kannattajista jopa 79 prosenttia haluaa kentän jatkavan.
-Helsingissä on meneillään alue- ja täydennysrakentamisprojekteja vuosikymmeniksi eteenpäin. Helsingillä on asuinrakentamiseen varattua rakennusmaata monikymmenkertaisesti Malmin lentoaseman suunnittelualueeseen verrattuna. Sekä asuminen että lentäminen mahtuvat Malmille. Kaupungille on jätetty jo yhdeksän asumisen ja lentämisen yhdistävää ehdotusta. Kyllä niistä löytyy toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jos asuntomaa muuten loppuu Helsingistä, Malmin lentoaseman ystävät ry:n puheenjohtaja Timo Hyvönen sanoo.
Helsingin kaupunki on suunnitellut Malmin lentoaseman alueelle suurta asuntomassaa. Hankkeet ovat vasta suunnitteluvaiheessa, mutta kaupunki on ryhtynyt raskaisiin toimenpiteisiin lentotoiminnan lopettamiseksi.
-Kiitotiealueen maanvuokran irtisanomisesta käydään oikeutta vielä pitkään, mutta hiljattain kaupunki irtisanoi alueen yrittäjien maanvuokrasopimuksia. Irtisanomisista on valitettu, kertoo Timo Hyvönen.
Kansalaismielipidettä Malmin lentokentän ilmailukäytöstä on tutkittu useana vuonna, ja ihmiset ovat aina olleet ilmailukäytön kannalla.
-Siksi vireillä on aloite kunnallisesta, neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä. Tätä Suomen lain suomaa suoran demokratian välinettä tuskin kukaan valtuustoehdokkaista voi vastustaa, ja aloite tuotaneen uudelle valtuustolle pian vaalien jälkeen, Hyvönen toteaa.
TNS Gallup haastatteli 24.–30.11.2020 yhteensä 832 helsinkiläistä. Tilastollinen virhemarginaali on noin 3,5 prosenttiyksikköä suuntaansa.
Teija Loponen
