Ensimmäinen Stadin slangin kirjoitusopas: Skrivaa snygisti

Virven ja Heikin parivuotinen projekti on valmis. Kirjan julkistamista juhlittiin ravintola Elitessä, joka lähti kirjan kustantamisen mesenaattikampanjan Kingiksi. Kuva Jasmin Faraj

Oikeeta slangii on se, ku syntyperäset tai paljasklabbiset Stadin kundit ja friidut bamlaa.

Viikissä tapahtuu -lehden päätoimittajana toiminut Virve Obolgogiani – slangiyhteyksissä Virve Kuutar – on ollut slangin kanssa tekemisissä koko ikänsä.

Stadin slangia hän kuuli kotonaan ja vuonna 2004 Virve koosti isänsä slangirunoista Himaföneri-kirjan. Kuutar-nimen käyttö onkin kunnianosoitus isälle, joka oli kiinnostunut taiteista ja myös Kalevalasta, josta Virven toinen nimi Kuutar tulee.

Virve toimi pitkään Stadin Slangi ry:n jäsenlehti Tsilarin toimitussihteerinä kirjoittaen siihen itsekin.

-Tein Tsilariin useita mielenkiintoisia haastatteluja, muun muassa Stadin Friiduksi valitusta Tarja Halosesta.

Lisäksi hän on kirjoittanut slangipakinoita Yrittäjäjärjestön julkaisuihin ja muihin lehtiin. Virve itse ilahtuu, jos näkee ilmoituksen slangilla ja hänen mielestään Helsingin valtuustossakin pitäisi käyttää stadin omaa kieltä rohkeasti.

Slangi kiinnostaa nykyään niin, että siitä on myös kurssi Helsingin työväenopistossa, Virve opettajana.

 -On hienoa, että slangia nuoruudessaan puhuneiden miesten lisäksi kursseille ovat löytäneet naisetkin.

Skrivaa snygisti -kirjan idea lähti siitä, kun Tsilarin toimitussihteerinä Virve huomasi kirjoittajien tasovaihtelut sekä sen, että usein esiintyi samantyyppisiä tekstin sujuvuuden esteitä.

-Silloin ryhdyin kypsyttelemään ideaa kirjasta, jossa antaisin neuvoja slangiksi kirjoittaville.

Virve ehdotti yhteistyötä Tsilarin slangipakinoitsijana toimineelle Seppo Palmiselle, joka osallistuikin teoksen ideointiin. Kirjan työstämiseen Virve sai parivaljakokseen slangisanakirjastaan Tieto-Finlandialla palkitun Heikki Paunosen.

Skrivaa snygisti -teos koostuu kolmesta osasta: Miten kandee skrivaa, Miten bamlattiin enne ja miten nyt, sekä Idiksii slangiks skrivaamiseen.

Virven käsialaa on pitkälti ohjeosuus, jota Heikki on täydentänyt asiantuntemuksellaan. Heikki kirjoitti slangin historiasta ja kirjoitusideoista. Niitä osia taas Virve täydensi ja muokkasi tekstit sujuvaksi kokonaisuudeksi.

-Kirjan idea on innostaa kirjoittamaan slangiksi ja nostaa slangia esille ja yhtä arvostetuksi kuin murteet. Slangihan on Stadin oma kieli, Virve muistuttaa.

Virven toiveena jopa on, että uutuuskirja voisi päätyä koulujen murteita käsitteleviin opetusmateriaaleihin.

-Halusimme tuoda kirjassa myös esille sitä, että slangi muuttuu koko ajan, eikä ole vain yhtä oikeaa tapaa puhua slangia. Se on voinut olla erilaista jopa korttelien tasolla ja erilaisissa ryhmissä, kuten sakilaisilla. Ennen slangiin lainattiin sanoja ruotsista ja venäjästä, nykyään englannista. Sanojen merkityskin voi muuttua. Myönnän, että itselleni vaikkapa sana stara nykyään vähän särähtää korvaan, kun sillä tarkoitetaan tähteä, julkkista. Vanhemmassa slangissa se tarkoittaa vanhaa miestä, Virve Kuutar pohdiskelee.

Kirjan sataan sivuun on saatu mahtumaan paljon asiaa. Sisältöä piristävät sivuilla seikkaileva Jallu K. Kosken piirtämä kynähahmo ja infolodjut.

-Rento ote ja helppolukuinen, niihin pyrimme. Tärkein annettu ohje on rennon kirjoitustavan lisäksi se, että lauseenvastikkeita on slangissa syytä välttää. Mietelauseet tekevät siinä poikkeuksen.

Kirjassa on paljon esimerkkejä, myös käännösharjoituksia, joihin vastausehdotukset löytyvät kirjan lopusta.

Kirjakielen säännöt eivät slangissa päde.

-Esimerkiksi kirjakielen sivulauseen alun joka-sana vaihtuu slangissa usein ku-sanaksi. Sanojen viimeiset kirjaimet jäävät usein pois, eli on oikein kirjoittaa vaikkapa lopuks, talos, paikal, täs, ollu ja niin edelleen.

Niille, jotka eivät jaksa lukea koko kirjaa, Virve antaa vinkin:  -Jos haluat opetella kirjoittamaan slangia, kannattaa lukea erityisesti osa 1. Jos slangi kiinnostaa ilmiönä, lue luku 2. Jos taas pohdit muistelmien kirjoittamista slangilla, lue osa 3.

Skrivaa snygisti -kirjan ensipainos on 300 kappaletta ja alkuun sitä voi ostaa ainakin Slangibuidu.fi -verkkokaupasta ja Helsingin kaupunginmuseon Museokaupasta. Hinta on noin 30 euroa.

Teija Loponen

Edellinen artikkeliTenniksenpelaajat puolustavat pelikenttiään Pihlajamäessä
Seuraava artikkeliMesenaattikampanja käynnissä Malmin lentokentän hyväksi: Helsingin ainoa nimikkokiitotie tarjolla