Keskeltä Töyrynummen omakotialuetta löytyy vielä hehtaarin verran alavaa maata, jonka kasvien päälle voi tulevaisuudessa rakentua kymmenien pientalojen tiivis asuinalue. Olkilyhteentien niittymäisen hehtaaritontin vanhat kasvihuoneet ja tienvarren kolme suurta asuintonttia ovat jatkossa osa Töyrynummen puutarhakorttelia.
Töyrynummen puutarhakorttelin asemakaavamuutosprosessi startattiin vuonna 2016 ja hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnassa viime viikolla. Noin 1,4 hehtaaria käsittävä alue on lohkottu kaavassa kahdeksaan erikokoiseen tonttiin, joille voi rakentaa 1-2-kerroksisia pientaloja noin sadalle uudelle asukkaalle.
Kaupunkiympäristön toimialan asemakaava-arkkitehti Joakim Kettusen tiimin käsialaa oleva kaavaratkaisu on tehty noudattaen vuoden 2016 yleiskaavaa. Se sallii pientaloalueillekin nykyistä huomattavasti tehokkaampaa rakentamista.
Olkilyhteentiellä ei oteta heti kaikkia yleiskaavan antamia tehoja irti, vaan pysytään matalimmissa mitoissa ja osin allekin. Se tarkoittaa, että tulevan puutarhakorttelin jokaista sadan neliömetrin maa-alaa kohti saa rakentaa keskimäärin 37 neliömetrin verran. Tonttien välillä nuo sallitut maksimineliöt vaihtelevat 25:stä neljäänkymmeneen.
Uusi kaava ei pakota alueella yhä olevia Björkvallin Taimiston puutarhakasvihuoneita pois, muttei myöskään määrää jäämään. Päätös jää omistajalle.
Töyrynummen puutarhakortteli saa nimelleen katetta, sillä tulevatkin talolliset saavat hankkia kasvihuoneita, kunhan mitat pysyvät kymmenesosassa rakennusoikeudesta.
Alueen tulevat talot voivat olla kaavamääräyksistä riippuen erillistaloja, toisiinsa kytkettyjä taloja tai rivitaloja. Alueen rakennusoikeus on kasvihuoneiden poistuttua kokonaan runsaat 5 240 kerrosneliömetriä. Uutta asuinkerrosalaa voi rakentaa tämän hetkisen tilanteen lisäksi 4 400 kerrosneliömetriä.
Tonteille voi tehdä yhtä asuntoa kohti 25 neliömetrin kokoisen autotallin. Kaava ohjaa tekemään autotalleihin ensisijaisena ratkaisuna viherkaton sadevesien hallintaa auttamaan.
Asemakaavamuutosta ei nykykäytännön mukaan ole pakko hyväksyttää enää valtuustossa. Kaava voi hyvinkin saada lainvoiman jo tämän vuoden puolella, sillä valituksia tuskin tulee.
Koko kaavaprosessista on tullut lähistöltä vain muutama mielipide. Naapurit ovat toivoneet muun muassa sitä, että uusien talojen enimmäiskerrosluku pysyy nykyisellään eli on enintään kaksi. Kaavoittaja on kunnioittanut tätä toivetta.
Kaavaratkaisu on tehty maanomistajien hakemuksesta. Yksityinen hakija maksaa kaupungille useita satoja tuhansia euroja tonttien arvonnoususta. Sijoituksen voi katsoa kannattavan, sillä kaavamuutos moninkertaistaa jo lähtökohtaisesti hintavan maan arvon.
Pirjo Pihlajamaa